Muutoksessa -blogi 8.2.1018
Vastaanotimme yhdessä opetusministeri, kollega Sanni Grahn-Laasosen kanssa eilen tärkeän selvityksen. Viime vuonna lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman, Lapen, puitteissa asetettu selvityshenkilöryhmä kartoitti lasten, nuorten ja perheiden sote- ja sivistyspalveluiden yhdyspintoja. Kuulostaa hallinnolliselta, mutta tuo luovutushetki jää perheministerin tehtävistä mieleen. Väitän, että kyseiset neljä selvityshenkilöä saivat aikaiseksi työn, joka kirjoittaa historiaa. Selvitys on visio siitä, millaiseksi lapsi- ja perhepolitiikan pitää uudessa kunta- ja maakuntaympäristössä kehittyä.
Selvityksen suurin viesti oli, että muutos on mahdollisuus. Muutos on helppo kokea uhkana, mutta lapsi- ja perhepalveluissa meneillään oleva historiallisen suuri hallinnon uudistus voikin olla valtaisa mahdollisuus. Voimme aidosti rakentaa lasten, nuorten ja perheiden palvelut asiakaslähtöisiksi.
Onnistumme siinä, jos viemme palvelut sinne, missä lapset ja perheet luontevasti kohdataan – päiväkoteihin, kouluihin tai vaikkapa tutun Ohjaamon tiloihin.
Arvostan selvityshenkilöiden rehellistä ja rakentavaa tapaa todeta nykytila ja ehdottaa sen pohjalta askelia tulevaisuuteen. Samalla otteella meidän on katsottava nykyisiä rakenteita ja tavoiteltava niitä parempia ratkaisuja huomisen palveluiksi lapsille, nuorille ja perheille. On todettava, että olemme poteroituneita omiin hallinnonaloihimme. Meillä ei ole selvää kansallista tahtotilaa, miten kohtaamme lapsen. Kohtaamme hänet omasta näkökulmastamme potilaana, oppilaana tai vaikkapa lastensuojelun asiakkaana. Meidän pitäisi kohdata hänet yhdessä lapsena, katsoa hänen arkiympäristöönsä hänen näkökulmastaan käsin ja tarjota tukea hänen perheensä tarpeisiin.
Tuen selvityshenkilöiden esitystä kansallisen lapsistrategian välttämättömyydestä. Se voisi olla väline löytää yhteinen tahtotila julkisten toimijoiden – valtion, maakuntien ja kuntien – kesken ja nivoa mukaan järjestöt ja yksityiset toimijat. Lapsen oikeuksia ei voi toteuttaa vain sote-palveluissa tai kouluissa, ne toteutuvat, kun toimimme lapsen hyväksi yhdessä.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus on luonteva perusta kansalliselle tahtotilalle. YK-sopimus sitoo meitä päättäjiä yli puoluerajojen ja siten myös yli hallituskausien, ja tuo kehittämiseen jatkuvuutta. YK-sopimus myös velvoittaa asettamaan lapsen edun etusijalle suhteessa aikuisten ja muiden väestöryhmien etuun.
Yhdessä opetusministerin kanssa tulemme ripeästi käymään läpi maakuntien ja kuntien yhdyspintojen toimeenpanoa konkreettisesti tukevat teot. Pidän esimerkiksi ehdotusta Lape-akatemiasta hyvänä ja nopeasti toimeenpantavana esityksenä.
Rohkenen toivoa, että lähdemme yhdessä kansallisten, maakunnallisten ja kunnallisten toimijoiden kesken toteuttamaan selvityksen ehdotuksia ja luomaan uudenlaista toimintakulttuuria lasten ja perheiden hyväksi. Ajattelutavan muutos on haastava, mutta välttämätön. Palveluihin käytettävien resurssien niukkuus on tehnyt meistä kaikilla tasoilla osaoptimoinnin mestareita. Asiakaslähtöisten palveluiden tavoittelu haastaa meitä muuttumaan. Ei voi ajatella ”ei kuulu minulle”.
Kuntien pitää jatkossakin olla kiinnostuneita lasten sote-kustannuksista. Niiden ennaltaehkäiseminen satsaamalla laadukkaaseen varhaiskasvatukseen tai vaikkapa lasten hyvinvointiin hyvien harrastusmahdollisuuksien kautta pitää olla kuntien tavoite. Sitä paitsi sen kannattaa olla kuntien strateginen tavoite, koska lasten ja perheiden hyvinvointityö on niille myös mitä parhainta elinvoimatyötä.
Selvitys oli osa Lape-hanketta, joka on kaiken kaikkiaan tämän hallituskauden aikana onnistunut tuottamaan sote-uudistajia haastavia näkökulmia, käsitteitä ja ajatustapoja. Kehotan kaikkia uusien maakuntien kehittäjiä omaksumaan Lapen sisältöjä synnytettäviin toimintatapoihin ja palveluketjuihin.
Meillä on mahdollisuus ja kaiken kärkihankkeessa tehdyn työn myötä myös keinoja nostaa lapset ja nuoret palvelukehittämisen ytimeen. Tämän hallituksen Lape-kärkihanke päättyy kuitenkin aikanaan. Tuore selvitys on varmistusasiakirja sille, että Lape-työ jatkuu tämän jälkeenkin.
Palvelut ovat lapsille ja nuorille ihmisiä ja yhteisöjä. Tätä ajatusta kunnioittamalla pystymme tekemään sote-uudistukseen tulevaisuuden tarpeita vastaavat ja inhimilliset arvokkaat sisällöt. Selvityshenkilöiden työ tukee yhteistä onnistumistamme.
