(Julkaistu Apteekkariliiton blogissa 9.3.2016)

Talven taittuessa kevääksi myös influenssatartuntojen aalto käy laantumaan. Takana on poikkeuksellisen voimakas influenssakausi. Sairastelukausi alkoi totuttua aiemmin ja eteni varsin nopeasti. Pääkaupukiseudun kunnissa oli influenssan aiheuttama pula henkilöstöstä ja samoin muun muassa Finnair selitti laajamittaiset kotimaan lentojen peruuntumiset lentäjävajeella sairastumisten vuoksi.

THL:n kausirokotelistaus todentaa myös rokotteiden määrän olleen ennätyksellinen – korkeampi kuin kertaakaan sikainfluenssan aikakauden jälkeen. Omassakin perheessäni rokotteet käytiin ottamassa nyt parin vuoden tauon jälkeen. Kotikaupunkini tarjosi neuvolan kautta rokotteet koko perheelle maksutta, koska perheessämme on alle 3-vuotias lapsi.

Viime hallituskaudella asetettiin työryhmä pohtimaan apteekkitoiminnan ja muun lääkehuollon uudistamista muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä. Tuon ansiokkaan ja laajan pohdinnan yksi konkreettinen ja arkea koskettava ehdotus liittyy kausi-influenssarokotteiden pistämiseen apteekeissa. Pidän ehdotusta varsin varteenotettavana. Siksi olenkin jättänyt aiheesta nyt kansanedustajan kirjallisen kysymyksen sosiaali- ja terveysministeriöön.

EU:n tavoite kausi-influenssarokotekattavuudeksi yli 65-vuotiaiden ihmisten osalta on 75 prosenttia. Vaikka rokote on Suomessa riskiryhmille maksuton, kuolee Suomessa arviolta 1000–1500 ihmistä influenssaan. Kaikkiaan kansalaisten kiinnostus influenssarokotteen ottamiseen on vaihtelevaa ja rokotuskattavuus on matala, alle 50 prosenttia.

Rokotteet ovat lääkedirektiivin alaisia ja niiden osto edellyttää lääkärin määräämää reseptiä. Rokotteen ottamiseksi pitää siis hakeutua erikseen terveysasemalle tai hakea resepti lääkäriltä. Tämän jälkeen on suunnattava apteekkiin reseptin kanssa ostamaan rokote ja sitten uudelleen esimerkiksi terveydenhoitajan vastaanotolle rokotteen pistämistä varten.

Rokotteiden pistämisestä apteekeissa on olemassa kansainvälistä vertailutietoa. Taustalla näissä maissa on juurikin rokotuskattavuuden parantaminen. Apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmän ehdotuksessa katsottiin, että rokotuksen antaja voisi olla sairaanhoitajan ohella myös farmaseuttisen koulutuksen saanut henkilö. Lisäksi työryhmä katsoi, että kausi-influenssarokote tulisi voida luovuttaa asiakkaalle toimenpiteen yhteydessä ilman erillistä lääkemääräystä. Rokotusturvallisuusvaade toteutuisi, kun rokotusluvan saaminen edellyttäisi muun muassa lisäkoulutusta farmaseuttiselle henkilökunnalle ja vaatimusta ammattitaidon ylläpitämiseen.

Jos apteekit saisivat rokotusmahdollisuuden, ihmiset voisivat valita useammasta rokotuspisteestä ja rokotuksen voisi käydä ottamassa helposti esimerkiksi arjen ruokaostoksien yhteydessä.

Apteekkitoiminnan kehittämistyöryhmä antoi myös suosituksensa jatkotoimenpiteiksi, joiden avulla rokottamistoiminta mahdollistuisi apteekeissa, ilman lääkärin määräämää lääkemääräystä. Lisäksi ehdotettiin toimenpiteitä tukemaan rokotusturvallisuutta jatkossakin vaikka apteekeissa aloitettaisiin rokotukset. Nämä kannattaisi nyt ottaa toimeksi.