(Julkaistu Lännen Median Vieraskynä -palstalla 14.6.2016)

Kouluissa on soinut jälleen suvivirsi. Tunnelma perhejuhlassa on ollut hieno ja koskettava. Pitkän aherruksen jälkeen on aika nauttia kesälomasta.

Ilon ja auringon katveessa on nähtävissä toisentyyppisiä tunnelmia. Vaikka lapset ja perheet voivat kaikkien tilastojen valossa paremmin kuin koskaan aiemmin, kasvavat erot herättävät huolta.

Tähän kehitykseen on puututtava. Tavoitteena pitää olla eriarvoistumiskierteen katkaiseminen ja perheiden tukeminen niiden tärkeässä kasvatustyössä.

Meillä on esittää ratkaisu, jonka avulla voidaan saada aikaan aito perheiden arkea ja lasten kasvua tukeva muutos. Sama on nostettu hallituksen käynnistämän lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kärkitavoitteeksi.

Lapsen etua ja hyvinvointia on tarkasteltava kokonaisvaltaisemmin.

Kasvatusvastuu on aina perheillä, mutta lisäksi lapsen arki koostuu koulusta, harrastuksista sekä muusta sosiaalisesta elinpiiristä. Joskus myös sosiaalitoimi sekä kirkon ja kolmannen sektorin toimijat ovat tukemassa perheiden arkea.

On varsin yleistä, ettei yksikään taho ota kokonaisvastuuta lasten ja perheen hyvinvoinnin tukemisesta. Herkässä kasvuvaiheessa olevasta lapsesta saattaa pahimmillaan tuntua, että häntä pompotellaan paikasta toiseen.

Panokset pitää suunnata enemmän ennaltaehkäiseviin toimiin. Jokaisen lapsen ja perheen hyvinvointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Mikäli hyvinvoinnin edellytykset ovat kunnossa, se ehkäisee ongelmien puhkeamista.

Kaikkien saatavilla olevat ennaltaehkäisevät palvelut ovat tarkoituksenmukaisia lasten ja perheiden kannalta. Niihin panostaminen säästää myös yhteiskunnan voimavaroja.

Tärkeintä on koulun ja koulupäivän rakenteen uudistaminen. Tämä tukee myös perusopetuksen uusien oppimisympäristöjen kehittämistä.

Maailman parhaasta suomalaisesta peruskoulusta pitää rakentaa lapsen sujuvaa arkea ja perheiden kasvatustyötä tukeva palvelukeskus. Koulun ympärille voidaan nivoa harrastustoimintaa, terveydenhuoltoa sekä muita lasten ja perheiden arkea tukevia palveluja. Yhteiskunnan eri tukimuodoista pitää tehdä aitoja matalan kynnyksen vaihtoehtoja.

Koulupäivästä on tehtävä oppimista ja hyvinvointia tukeva kokonaisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyisen kaltaisen koulupäivän ympärille ja jopa sen sisälle tuotaisiin erilaista harraste- ja kerhotoimintaa.

Tutkimusten mukaan monipuolisella harrastetoiminnalla on tärkeä vaikutus lapsen henkiselle ja fyysiselle kasvulle. Jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuudet harrastaa taustaan katsomatta. Parhaiten tämä toteutuisi, jos harrastaminen olisi mahdollista koulupäivän yhteydessä.

Koulu voisi järjestää harrastetoimintaa itse, mutta tehdä yhteistyötä myös esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa. Harrastetoiminnan lisääminen mahdollistaisi myös kodin ja koulun nykyistä tiiviimmän yhteistyön.

Konkreettisimman esityksen koulupäivän uudistamisesta on tehnyt professori Lea Pulkkinen. Pulkkinen on esittänyt eheytetyn eli joustavan koulupäivän rakenteen. Joustavaa koulupäivää kokeiltiin vuosina 2002–2005 osana Muistuttaa kasvatusvastuusta (MUKAVA) -projektia. Tulokset olivat rohkaisevia.

Koulupäivään yhdistettiin harrastus- sekä aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa, jota ohjasivat opettajat tai koulunkäyntiavustajat. Monissa kokeilukouluissa toimi kouluohjaaja, joka vastasi vapaa-ajan toiminnasta. Joustavan koulupäivän aikana oli vuoroin opiskelua ja ohjattua harrastustoimintaa. Kevennystä päivään toivat myös pidennetyt lounastauot.

Kokemus oli kaikille positiivinen. Oppilaat harrastivat enemmän osana koulupäivää, jolloin lasten päivät eivät venyneet pitkälle iltaan. Opettajat ja vanhemmat arvioivat, että oppilaiden kouluviihtyvyys ja oppimismotivaatio paranivat, koulukiusaaminen väheni ja kodin ja koulun yhteistyö parani. Opettajatkin viihtyivät työssään entistä paremmin.

Vuonna 2013 opetushallitus toteutti jälleen kokeilun joustavasta koulupäivästä. Alkuvaiheessa mukana oli kymmenisen kuntaa. Nyt joustavan koulupäivän toimintamalleja hyödyntää jo noin 150 opetuksen järjestäjää.

Tätä uudistusmieltä pitää tukea kaikin keinoin. Tärkeimmiksi tavoitteiksi pitää nostaa peruskoulun aseman vahvistaminen ja koulupäivän uudistaminen. Kokeilujen kautta on hyvä edetä kohti pysyvämpää muutosta.

Puumala (kesk.) on eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja Saarikko Keskustan varapuheenjohtaja.