Julkaistu Suomenmaa-lehden Puheenvuoro-kirjoituksena 6.4.2021

Mitä turvallisuus sinulle tarkoittaa? Aiemmin turvallisuuteen linkitettiin kansainvälisessä politiikassa pitkälti kovan turvallisuuden kysymyksiä, kuten sotilaallinen uhka. Nyt teemat ja uhkat ovat moninaisemmat.

Kansallisten ja perinteisten turvallisuuskysymysten ohella on havaittu, miten kokemus turvallisuudesta tai turvattomuudesta voi vaikuttaa elämän kaikilla osa-alueilla. Kyse on pitkälti ihmisten inhimillisestä turvattomuudesta. Siksi myös ulkopoliittisia ja sisäpoliittisia turvallisuusratkaisuja tulee arvioida aivan uudella tapaa. Samalla on aika nostaa keskusteluun aluekehityksen rooli osana kokonaisvaltaista turvallisuuspolitiikkaamme.

Jokaisella suomalaisella asuinpaikasta riippumatta on oltava oikeus turvallisuuden tunteeseen.

Samoin turvallisuuspoliittisia etujamme palvelee, että Suomi säilyy asuttuna ja elinvoimaisena kaikkialla. Tarvitsemme tulevaisuudessakin ihmisiä, joille luonto ja suomalaiset metsät eivät ole eksoottinen lomakokemus vaan osa jokapäiväistä elämää.

Keskustelu aluepolitiikasta on Suomessa jumiutunut tarpeettomasti erityisesti pääkaupunkiseudun ja muun Suomen vastaiseksi vastakkainasetteluksi.

Tuossa vastakkainasettelussa toisen menestys nähdään toisen menetyksenä. Se ei palvele ketään, sen on loputtava. Kansallinen etumme on tehdä kekseliästä ja tehokasta aluepolitiikkaa.

Kiinnostava esimerkki aluepolitiikan ja turvallisuuspolitiikan symbioosista löytyy Norjasta.

Norja on hyvä vertailukohde Suomelle siitäkin näkökulmasta että molemmilla mailla on samankaltainen käsitys arktisen alueen geopoliittisen, ympäristöllisen ja taloudellisen merkityksen korostumisesta tulevina vuosina.

Tunnistamme molemmat, että suurvaltojen suhteet ovat kärjistyneet, mikä vaikeuttaa toimintaa sääntöpohjaisessa kansainvälisessä järjestelmässä ja siten myös globaalien haasteiden ratkaisemista.

Kaikki tämä heijastuu lähialueidemme turvallisuuskehitykseen tavalla, johon meidän on kyettävä vastaamaan.

Miten Norja on toiminut?

Yksi Norjan vastauksista on Pohjois-Norjan elinvoimaisuuden turvaaminen kaikin käytettävissä olevin keinon. Ja Norjassa pohjoisen asuttuna pitäminen ei ole puolueita jakava vaan yhdistävä teema.

Esimerkiksi Norjan tämän vuoden talousarviossa on kohdennettu Pohjois-Norjaan useita toimenpiteitä: arktisen alueen pelastustoiminnan koulutuskeskuksen perustaminen, ilmastonmuutoksesta johtuen yllättävien sääilmiöiden seurantaan tarvittavan uuden säätutka-aseman perustaminen, meripelastustoiminnan vahvistaminen, tieyhteyksien kehittäminen ja alueen elinkeinoelämää palvelevaa lentoliikenteen turvaaminen.

Nämä muutamat vain mainitakseni. Lisäksi osaamista vahvistetaan lisäämällä Pohjois-Norjan yliopiston opiskelijamääriä ja opettajia.

Myös Suomessa aluepolitiikkaa on kyettävä katsomaan yhdessä ja yhteistuumin osana kansallista turvallisuuspolitiikkaamme.

Tämän pitäisi tapahtua sekä käytännössä että osana tulevaisuuden ulko-ja turvallisuuspoliittista selontekoa ja puolustuspoliittista selontekoa tai kansallista arktista strategiaa laadittaessa.