”Miten jaksat?” on yleinen kysymys tuttavien kesken. Läheisten jaksamisesta kannetaan huolta ja henkisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen kannustetaan. Julkisessa keskustelussa mielenterveys jää helposti muun terveyden jalkoihin. Päättäjänä on myös myönnettävä, ettei aihe ole noussut poliittisiin debatteihin ansaitsemassaan laajuudessa. Mielenterveys ei ole irtonainen osa ihmisen terveyttä ja hyvinvointia, vaan sen tiukkaa ydintä. Sen yhteiskunnallinen merkitys on myös valtava.
Lähes joka toinen työkyvyttömyyseläke johtuu mielenterveyden ongelmista. Nuorten osuus tilastossa kasvaa, mikä moninkertaistaa negatiivisen vaikutuksen yhteiskunnalle. Olen sanonutkin, että kansantaloudelle tärkeän työllisyystavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan sosiaalipolitiikan keinoja. Mielenterveystyö on jalkautettava työpaikoille ja mielenterveyssyistä työelämän ulkopuolella olevien työllistymistä on helpotettava.
Mielenterveydestä kannattaa jalostaa valttikortti työelämän ja kilpailukyvyn kehittämiselle. Mitä voimakkaammin talouskasvu on sidoksissa korkeaan osaamiseen, sitä yleisempää on henkisen työn tekeminen. Henkisten voimavarojen hyödyntäminen on suoraan sidoksissa mielenterveyteen. Jotta voi uudistaa, keskittyä, sietää paineita, ajatella luovasti ja ratkaista ongelmia, henkisen jaksamisen on oltava priimaa. Niska- ja hartiajumien ohella työterveydessä on alettu puhua kognitiivisesta ergonomiasta. Myös muistin, ajattelun ja tarkkaavaisuuden jumeja pitää välttää.
Mielenterveystyön kehittämisen pitää suunnata kohti ennaltaehkäisevää työtä sekä mielenterveyden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämistä. Palveluiden kehittämiseen on otettava kokemusasiantuntijat mukaan, jotta asiakaslähtöisyys aidosti toteutuu. Mielenterveyspotilaiden on saatava apua helposti. Omaisten rooli ja jaksaminen on mielenterveyspotilaan kuntoutumisen selkäranka. Siksi omaiset on huomioitava ja myös heitä on tuettava.
Palvelujärjestelmän osalta mielenterveystyö linkittyy sote-uudistukseen. Lisäksi parasta aikaa on käynnissä mielenterveys- ja päihdelainsäädännön uudistaminen yhdessä itsemääräämisoikeuslainsäädännön valmistelun kanssa. Rinnalla valmistelemme pitkän aikavälin linjauksia hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi, joiden vahvana osana on mielenterveys.
Ajattelen niin, että kaikista tärkeintä on kuitenkin lasten mielenterveystyö ja niiden perheiden huomioiminen, joiden vanhemmilla henkinen jaksaminen ei tahdo kantaa arjen yli. Perusta mielenterveydelle luodaan jo lapsuudessa. Lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen on paras investointi tulevaisuuteen.
Kolumni julkaistu Mediuutisissa.
