Kirjoitus julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 17.9.2021
Päättyneen budjettiriihen yhteydessä hallitus teki linjaukset polusta, jolla Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Keskustan lähtökohta tähän työhön on ollut, että päästövähennykset tehdään sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti. Arvioni mukaan kokonaisuus täyttää nämä vaatimukset. Esimerkiksi kansalaisten arkeen kohdistuvia veronkorotuksia ei tehty.
Silti samaan aikaan seisomme tukevasti historian oikealla puolella siinä, että toimeen tartutaan ajoissa ja vakavissaan.
Hyvä uutinen on se, että Suomella on edellytykset jopa ylittää aiemmin arvioitu 11 megatonnin päästövähennystarve. Avain tavoitteen saavuttamiseen on lisääntyvä puhdas energia, teolliset investoinnit vähäpäästöiseen tuotantoon ja arjessa toimivat, käytännölliset ratkaisut.
Liikenteen päästöt puolitetaan kotimaisia uusiutuvia polttoaineita, sähköistymistä ja etätyötä edistämällä. Kotien lämmityksen vaihtoa öljylämmityksestä maalämpöön ja pellettiin tuetaan kotitalousvähennyksen ja remonttiavustusten avulla. Maatiloilta tulevaa biokaasua halutaan entistä enemmän liikenteeseen, työkoneisiin, teolliseen käyttöön ja lämmitykseen.
Keskustan esityksestä hallitus nosti ilmastotavoitteisiin myös suomalaisten yritysten hiilikädenjäljen vahvistamisen. Se tarkoittaa yritysten myymien palvelujen ja tuotteiden myönteistä ilmastovaikutusta – ja samalla vientituloja ja työpaikkoja Suomeen. Kasvavat vihreän siirtymän markkinat maailmalla ovat tärkein investointien ajuri.
Suomi on omalta osaltaan hyvällä uralla. Se antaa meille pontta vaatia maailman suurilta saastuttajilta toimenpiteitä. Tunnistan selvästi, että toimettomuudella on hinta. Sään yleistyvät ääri-ilmiöt maksavat. Lähelle tullut esimerkki on kesän tulvat Saksassa, jossa vahingot nousivat kymmeniin miljardeihin.
Ilmastotoimissa pitkäjänteisyys on välttämätöntä. Keskustalla on tästä vahvat näytöt jo aiemmilta hallituskausilta. Vanhasen hallitus panosti vahvasti bioenergiaan ja tuulivoimaan. Sipilän hallituskaudella säädettiin kivihiilen kieltolaki, jonka myötä hiilen poltto loppuu Suomessa vuonna 2029.
Näiden kaukonäköisten päätösten tulokset näkyvät esimerkiksi siinä, että hiljattain uusiutuvan energian osuus ohitti fossiiliset polttoaineet kokonaisenergian kulutuksessa. Energian tuotannon päästöt putoavat nopeasti samalla, kun ulkomaisen fossiilisen tilalle tulee kotimaista uusiutuvaa.
Kauaskatseiseksi voi osoittautua myös budjettiriihessä tehty linjaus perustaa ilmastopolitiikalle pysyvä parlamentaarinen seurantaryhmä. Se luo jatkuvuutta ilmastotyölle yli vaalikausien. Kun maali Suomen hiilineutraaliudesta on vuodessa 2035, tarvitaan kaikkien eduskuntapuolueiden sitoutumista.
Nykyisten hallituspuolueiden onkin hyvä punnita linjauksiaan siten, että niille on jatkuvuutta myös hallituskauden vaihtuessa. Jos tehdyt päätökset koetaan epäoikeudenmukaiseksi, seuraavissa vaaleissa kansalaisten peukalo kunnianhimoisille ilmastotavoitteille voi kääntyä alaspäin. Monet ilmastotoimet liittyvät arjen perusedellytyksiin, kuten liikkuminen, asuminen ja ruoka.
Siksi keskustalle oli tärkeää, että budjettiriihen ilmastotoimet keskittyivät kirittämiseen kurituksen sijaan. Pöydällä oli useita veronkorotuksiin ja kieltoihin perustuvia esityksiä. Lopputulos on toisenlainen – uskallan sanoa, että oikeudenmukaisempi ja kestävämpi.
