Eilen päättyneessä hallituksen puoliväliriihessä tehtiin tulevaisuuteen katsovia ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia päätöksiä. Puoliväliriihi oli leimallisesti pääministerin sanoin turvallisuuden, työllisyyden, huolenpidon ja uudistamisen riihi.
Merkittävä linjaus oli, että hallitus käynnistää valmistelut työllisyyttä ja toimeliaisuutta parantavasta, eriarvoisuutta vähentävästä sosiaaliturvan kokonaisuudistuksesta. Nykyinen sosiaaliturvan järjestelmämme on vuosikymmenien aikana muodostunut ja sieltä täältä paikkailtu tilkkutäkki, joka ei ole pysynyt yhteiskunnan muutoksen perässä. Tällä vaalikaudella aloitettu perustulokokeilu, käyttöön otettava kansallinen tulorekisteri sekä osallistavan sosiaaliturvan ajattelu viitoittavat tietä uudistukselle.
Riihessä tehtiin myös useita päätöksiä, joilla ohjataan panostuksia eriarvoistumisen vähentämiseen. Keskustalaisena olen erityisen iloinen monista syrjäytymisen ehkäisemiseen kohdistuvista toimista.
Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn päätettiin ohjata uutta rahaa yhteensä 45 miljoonaa euroa. Tästä peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen varataan 15 miljoonaa euroa. Tätä tukea kohdennetaan heikompien alueiden kouluille esimerkiksi erityisopetukseen ja opetusryhmien pienentämiseen.
Osana syrjäytymisen ehkäisyn kokonaisuutta ammatillisen koulutuksen uudistuksen toimeenpanoon suunnataan 15 miljoonaa euroa vuosina 2018 ja 2019. Rahoituksella vahvistetaan esimerkiksi ammatillisen koulutuksen digitalisaatiota, ehkäistään koulutuksen keskeyttämistä ja syrjäytymistä sekä autetaan nuoria ja aikuisia koulutuksen ja työelämän pariin. Hallitus tekee myös lukiouudistuksen.
Yksi merkittävimmistä päätöksistä oli alentaa varhaiskasvatusmaksuja tuntuvasti. Tällä helpotetaan perheitten taloudellista tilannetta ja tehdään työnteosta kannattavampaa. Erityisesti uudistuksesta hyötyvät monen lapsen perheet, yksinhuoltajat sekä pieni- ja keskituloiset. Noin 6700 uutta perhettä siirtyy nollamaksuluokkaan. Lisäksi hallitus päätti satsata päivähoidon laatuun ja perheiden moniammatilliseen, varhaiseen tukeen.
Olen erityisen iloinen siitä, että iso satsaus varhaiskasvatukseen tapahtui ilman arvovalinta-vääntöä siitä, miten kotihoitoon tulisi suhtautua. Maksujen alennusta ei rahoitettu vaikkapa kotihoidontukijärjestelmästä. Sellaistakin kai jossain väläyteltiin. Tosiasia on, että suurin osa käyttää elämänvaiheesta ja lapsen iästä riippuen sekä kotihoidontuen etuisuutta että varhaiskasvatusta hoitomuotona jossain vaiheessa. Näille perheille vastakkainasettelu eri hoitomuotojen välillä tuntuu varmasti vieraalta.
Keskustan vahva tavoite puoliväliriihessä oli myös saada opintotukeen huoltajakorotus. Tavoitteemme toteutui, ja perheellisten opiskelijoiden toimeentuloa turvaa jatkossa 75 euron kuukausittainen lisäraha.
Vähäinen ei ole myöskään päihdeäitien hoidon turvaamiseksi suunnattava 3 miljoonan euron lisäys kahdelle vuodelle. Sen jälkeen maakuntien rahoituksessa tulee turvata pitkäjänteinen päihdeäitien kuntoutuksen rahoitusratkaisu. Myös pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan hoitotukea korotetaan. Nämä toimet kohdistuvat suoraan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.
Kaiken kaikkiaan puoliväliriihestä lähti alulle hyvä, investointeihin, koulutukseen, turvallisuuteen ja eriarvoistumisen vähentämiseen panostava kokonaisuus. Näillä eväillä on hyvä aloittaa hallituksen jäljellä oleva kaksivuotiskausi.
