Skip to main content
Blogi

Hyvin voiva yrittäjä, hyvin voiva yritys

By 7.7.20182 kesäkuun, 2021No Comments4 min read

Suomi elää yrityksistään ja yrittäjistään. Suomen tulevaisuuden kannalta on elintärkeää, että meillä on jatkossakin elinvoimaisia, yhden tai useamman henkilön työllistäviä yrityksiä eri puolilla maata. Hallituksen tehtävä on turvata edellytykset tämän mahdollistumiselle.

Työnteon muuttaessa muotoaan yrittäjyys on yhä useammalle suomalaiselle aiempaa todennäköi-sempi uravaihtoehto. Alle kymmenen henkeä työllistäviä yrityksiä on jo nyt noin 94 prosenttia Suo-men koko yrityskannasta. Myös itsensä työllistäjien määrä on jatkuvassa kasvussa. Tulevaisuudessa yhä useampi meistä yhdistää palkkatyön rinnalle sivutoimista itsensä työllistämistä vaikkapa free-lance- tai keikkatyön muodossa. Työurat eivät ole jatkossa niin lineaarisia mitä ne ovat tähän asti olleet. Koko työuraa ei enää tehdä yhden ja saman työpöydän äärellä. Yhden työuran aikana eh-dimme useampaan rooliin kuin aiemmin.

Yrittäminen ja itsensä työllistäminen ovat erinomaisia uranvalintoja heille, jotka haluavat päästä työssään toteuttamaan itseään ja määrittelemään itse tekemisensä tavat ja tahdin. Hyvässä lykyssä samalla pystyy tarjoamaan työtä ja toimeentuloa muillekin. Kenenkään ei silti pitäisi olla yksin oman onnensa seppä.

Symbioosi yrittäjän ja yrityksen välillä on erityislaatuinen. Terve ja kasvava yritys tarvitsee terveen ja hyvinvoivan yrittäjän. Siksi tuoreimman Suomen Yrittäjien tilaaman Yrittäjägallupin tulokset oli-vat pysäyttäviä: lähes puolet vastaajista kertoi kokevansa ylirasitusta työssään. Samaan aikaan vain murto-osa oli hakenut apua jaksamisongelmiinsa.

Markkinavoimia manatessa voi helposti unohtua, että monen tavallisen yrittäjän arki on sitkeää selviytymistä päivästä toiseen. Esimerkiksi yksinyrittäjistä joka neljäs tienaa alle tonnin kuussa. Suurin osa taloutemme pyörien liikuttajista on hyvin pienituloisia. Erityisesti näin on naisvaltaisissa yrityksissä, kuten kampaamoissa ja käsityöalalla. Näistä pienituloisista yrittäjistä meidän tulee kantaa huolta entistä enemmän ja kehittää heidän yrittämisensä edellytyksiä.

Yleisin syy yritystoiminnan lopettamiseen tai konkurssin tekemiseen ei liity rahaan, vaan uupumiseen. Yksittäisen yrittäjän hartioilla on paitsi oman perheen, usein myös työntekijöiden perheiden toimeentulo. Vastuu painaa, eikä omasta henkisestä ja fyysisestä jaksamisesta ehdi pitämään huolta. Työn imu ja yksin selviytymisen eetos voivat nekin viedä mukanaan.

Työntekijöiden jaksamisesta ja työhyvinvoinnista puhutaan enemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. Hyvä niin, sillä aihe on äärimmäisen tärkeä. Myös yrittäjien työssäjaksamisen tulisi olla yhteinen asia, jota ei pidä sysätä yksinomaan yrittäjän itsensä vastuulle. Vertaistuki ja läheiset ovat usein tärkein apu arjessa. Niiden lisäksi tarvitaan sekä ennaltaehkäisevää että hoitavaa palveluverkostoa, johon turvata, kun oma jaksaminen ei enää riitä.

Työterveyshuolto on parhaimmillaan oiva tuki myös yrittäjille. Silti omasta terveydestä huolehtiminen jää usein kaiken muun jalkoihin. Arvioiden mukaan vain noin 10-20 % yrittäjistä kuuluu työterveyshuollon piiriin. Asennemuutosta tarvitaan myös yleiseen ilmapiiriin; yrittäjällekin kuuluu sairasloma silloin, kun sen tarve on.

Julkisen vallan lisäksi myös yrittäjäjärjestöt tarjoavat yrittäjille monenlaista tukea ja apua. Haasteena on usein se, että moninaiset palvelut ovat pirstallaan ja niiden löytäminen hankalaa. Vaikeuksien keskellä hyötyä olisi jo siitä, että joku ohjaisi oikealle ovelle koordinoidusti.

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee selvityshenkilöiden raportin pohjalta ensi syksynä kansallista yrittäjyysstrategiaa. Yrittäjyyspolitiikkaa lähestytään siinä ensimmäistä kertaa poikkihallinnollisesti ja pitkäjänteisesti. Yksi osa strategiaa tulee olemaan yrittäjien jaksamiseen liittyvät toimet.

Sosiaaliturvan kokonaisuudistukseen ladataan paljon odotuksia. Palkkatyön, yrittämisen ja sosiaaliturvan yhdistyminen limittäin tai vuorottain on yksi ratkaistavista haasteista. Moderni sosiaaliturva-järjestelmä ei voi perustua joko tai –asetelmaan vaan sen tulee tunnistaa sekä että –tilanteet esimerkiksi kevytyrittäjyyden ja sosiaaliturvan yhdistelmässä. Perhevapaajärjestelmän tulisi tunnistaa nykyistä joustavammin yrittäjävanhempien tarpeet.

Myös yrittäjällä ja heidän perheillään on oikeus hyvinvointiin ja turvaan. Yrittäjyyteen kuuluu riskinotto ja vastuu, ei loppuun palaminen.

 
Mika Lintilä, Elinkeinoministeri
Annika Saarikko, Perhe- ja peruspalveluministeri