Kirjoitus julkaistu Keskustanaisten kotisivuilla 4.4.2022
Venäjän hyökkäys Ukrainaan palautti meidät politiikan perusasioiden äärelle. Entiset itsestäänselvyydet eli turvallisuudesta huolehtiminen sekä kotimaisen ruoan ja energian saanti nousivat yhdessä yössä valtion tärkeysjärjestyksen kärkeen.
Menikö siis kaikki uusiksi valtion tämän ja tulevien vuosien budjeteissa? Ei mennyt. Asioiden painotus muuttui. Kriisitilannetta on hoidettava ja samaan aikaan on välttämätöntä vauhdittaa talouden pitkäjänteistä, vahvaa ja ympäristön kannalta kestävää kasvua. Samalla on pidettävä valtion kukkaronnyörejä tiukalla, koska korona-aika toi lisää uutta velkaa.
Hallitus kokoontuu huhtikuun alussa kehysriiheen, jossa päätetään tulevien vuosien budjettien isoista linjoista. Viime viikkoina olen käynyt jokaisen ministeriön johdon kanssa läpi heidän esityksiään. Olemme keskustelleet Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksista ja niiden ennakoinnista sekä kasvupanostuksista.
Ministeriöiden kahdenvälisissä keskusteluissa olemme käyneet läpi toimia talouskasvun vauhdittamiseksi. Vain siten on mahdollista maksaa takaisin koronan haittojen lievittämiseksi otettu velka. Koronatoimissa on onnistuttu, sillä konkurssiaallolta vältyttiin ja työllisyysaste lähti ennätysmäiseen nousuun. EU:n yhteisellä velkarahalla on vauhditettu tutkimusta ja laitettu alulle investointeja, jotka pienentävät hiilidioksidipäästöjä. Niitä tarvitaan nyt entistä enemmän, kun haluamme vähentää riippuvuutta Venäjän öljystä ja maakaasusta sekä lisätä energiaomavaraisuutta.
Olen ehdottanut tutkimus- ja kehityspanostusten kasvattamista kasvun edellytysten parantamiseksi. Uuden luomisen ja tutkimuksen avulla Suomi nousi myös 1990-luvun lamasta. Siitä on otettava oppia. 1990-luvulla panostettiin etenkin mobiiliteknologian tutkimukseen ja kehitykseen. Nyt suuntana on luopuminen fossiilisista polttoaineista. Luotan siihen, että uusiutuviin luonnonvaroihin, biotalouteen ja kiertotalouteen perustuva yritystoiminta eri puolilla Suomea voi olla Suomen uusi Sampo.
Talouskasvun ja vihreän siirtymän tukeminen edellyttävät merkittäviä julkisia satsauksia. Niitä ei kuitenkaan voi jättää tekemättä. Samalla listalle on nousemassa uusia menotarpeita Venäjän hyökkäyssodan takia. Näistä ilmeisimmät ovat puolustusvoimien tarpeet.
Venäjän hyökkäyssodan vaikutusten arvioimiseksi on perustettu erillinen varautumisen ministerityöryhmä, joka toimii johdollani. Olemme käsitelleet huoltovarmuutta eli ruoantuotannon turvaamista, kuljetusalan ongelmien lievittämistä, energiaomavaraisuutta ja fossiilisista polttoaineista irrottautumista.
Kestävä julkinen talous on osa huoltovarmuutta. Menot ja tulot eivät voi koko ajan erkaantua toisistaan. Korot ovat noususuunnassa. Sitä myöten valtion velanhoidon kulut kasvavat.
Kehysriihessä menojen laittaminen tärkeysjärjestykseen on välttämätöntä. Turvallisuuden lisäksi on huolehdittava valtion kyvystä rahoittaa välttämättömiä hyvinvointiyhteiskunnan menoja. Samalla luodaan pohjaa kestävälle kasvulle, työlle ja yritystoiminnalle. Kaikki päätökset tehdään entistä epävarmemmassa taloudellisessa toimintaympäristössä. Siksi julkinen talous on pidettävä kunnossa, jotta meillä on mahdollisuus vastata myös tuleviin tarpeisiin.
