Alkoholi on aihe, josta keskusteleminen herättää tunteita. Hyvä niin. Nyt mediassa jyllää olutmyrsky, joka kumpuaa Keskustan alkoholipoliittisesta linjauksesta. Ymmärrän hyvin, että moni alkoholin kohtuukäyttäjä ja oluen ystävä on pohdinnoistamme tuohduksissaan. Provosoimme tämän keskustelun liikkeelle tällä kärkevällä avauksella siksi, että alkoholista saa – ja pitää Suomessa puhua.

Alkoholipolitiikka on äärimmäisen herkkä vyöhyke, jossa elinkeinoelämän ja sosiaalipolitiikan rajapinta kohtaavat. Uskon kuitenkin vakaasti siihen, että yhteisymmärrys on löydettävissä suomalaisten parhaaksi.

Keskusta ei ole rajoittamassa alkoholin normaalia kuulumista suomalaisten elämään.
Vuonna 2013 hyväksymämme alkoholipoliittisen ohjelman nimi ”Kippis kohtuudelle” kuvaa hyvin tavoitettamme.

Kaupassa myytävän oluen vahvuuden pienentäminen ei ole Keskustan päätavoite kohti seuraavaa hallituskautta. Jos kansa tästä näin sydämistyy, ei keinoon kannata hirttäytyä. Asia on syytä asettaa mittasuhteisiin ja perustella, miksi haluamme tällä nostattaa keskustelua. Ruotsissahan tämä kakkosalueiden käytäntö on ollut voimassa pitkään.

Keskusta tavoittelee kaikessa politiikassaan sitä, että hyvinvointierot Suomessa kaventuvat. Tunnettua on, että alkoholihaitat maassamme ovat miljardiluokkaa. Ne näkyvät esimerkiksi työkyvyttömyytenä, lastensuojelun taustalla ja onnettomuuksina. Olemme sitoutuneet niitä vähentämään. Kysymys on kansantaloudesta. Kysymys on hyvinvoinnista.

Alkoholin kulutukseen voidaan vaikuttaa sen saatavuudella, hinnalla sekä mainonnalla. Mihin ikinäkään näistä puuttuu, tunteet nousevat. Viime kädessä jokainen kuluttaja tekee osto- ja juomispäätöksensä itse. Alkoholipolitiikka on myös omavastuun politiikkaa.

Omassa linjauksessamme on monia ehdotuksia, jotka tukevat normien vähentämistä ja sallivuutta. Toivon, että mahdollisimman moni lukisi tuon kokonaan.

Nostan esiin muutamia seikkoja. Emme ole halukkaita kiristämään alkoholin verotusta. Emme halua rajoittaa alkoholin myyntiaikoja. Olemme päinvastoin valmiita toimenpiteisiin, jotka ohjaavat kulutusta ravintoloihin ja anniskelupaikkoihin, vaikka jopa nykyistä pidemmillä aukioloilla. Kannatamme myös suuntausta, jossa baarista ostettu tuoppi olisi suhteellisesti kevyemmin verotettu kuin kaupasta ostettu tölkki.

Pidämme myös tärkenä sitä, että suomalainen päihdehuolto- ja kuntoutus perataan läpi ja arvioidaan sen tuloksellisuus. Sen sijaan emme pidä mahdollisena, että viinaveroa nykyisestä kiristettäisiin.

Jyrki Kataisen hallituksen aikana sosiaali- ja peruspalveluministerin johdolla valmisteltiin alkoholilain kokonaisuudistus. Se onkin tarpeen; nykyinen laki on vanha ja turhan jäykkä. Siksi on harmillista, että uusien puheenjohtajien kokoomus ja demarit eivät Stubbin hallituksessa tätä enää edistäneet. Asia on siis esillä varmasti ensi vaalikaudella.

Tiedote 9.2.2015