Viime syksyn suuren turvapaikanhakijamäärän vuoksi sisäministeriössä päädyttiin laatimaan esitys perheenyhdistämisen kriteerien tiukentamisesta. Osana ulkomaalaislakia se on parhaillaan käsittelyssä eduskunnan hallintovaliokunnassa.

Turvapaikkaa anovien joukossa on aina myös alaikäisiä. Viime syksynä heitä oli yli 7000 ja heistä ilman läheisiään maahan saapuneita noin 3000. On arvioitu, että heistä valtaosa saa luvan jäädä Suomeen.

Jo ennestään kriteerit perheenyhdistämiselle ovat erittäin tiukat. Vain yksittäiset alaikäiset ovat tähänkään asti saaneet perheensä Suomeen viime vuosina.

Tiukasta nykykäytännöstä huolimatta jatkossa perheenyhdistämisen yhdeksi perusteeksi kaavaillaan korkeita toimeentulon rajoja – myös alaikäisille, joiden vanhemmat ovat jääneet lähtömaan turvattomiin oloihin. Juuri maahan tulleen pakolaislapsen nettotulojen tulisi olla yli 2000 euroa kuukaudessa, jotta perheenyhdistämistä vanhempiin voitaisiin edes harkita.

Pidän tuota esitystä lasten näkökulmasta ongelmallisena, jopa irvokkaana. Tähän on välttämätöntä löytää jokin lievempi menettely alaikäisten osalta ja myös niiden perheiden osalta, joissa osa alaikäisen lapsen perheestä, esimerkiksi toinen vanhempi on jo päässyt uuteen kotimaahan ja osa ei. Vähintään muutoksen tulisi koskea jo nyt maahan tulleita osaperheitä ja yksin tulleita alaikäisiä. Pakolaispolitiikka kun on myös perhepolitiikkaa.

Ongelmallinen on myös perheenyhdistämiseen kytketty 3 kuukauden määräaika oleskeluluvan saamisen jälkeen. Aikaraja on niin tiukka, että perheenyhdistämisen vireillepano ei käytännössä ehdi siinä ajassa alkaa – varsinkin kun Suomen käytännöt edellyttävät hakemuksen vireillepanoa paikan päällä Suomen lähetystössä, eikä sähköinen menettely ole mahdollinen.

Perhe, läheisten verkosto ja aikuisten tuoma turva on erityisesti alaikäisten osalta keskeisin edellytys kotoutumiselle uuteen kotimaahan. Pakolaisperhekin on perhe. Alaikäinen pakolainenkin on alaikäinen siinä missä Suomen kansalainen. Kohtuullisella ja järkevällä perheenyhdistämisen politiikalla oletettavasti myös välttäisimme monet nuorten pakolaisten syrjäytymiseen liittyvät riskit.

Perustellun huolen asiaan ovat ilmaisseet myös lapsi- ja pakolaisjärjestöt. On välttämätöntä, että valiokunta harkitsee huolella sisäministeri Petteri Orpon johdolla laaditun esityksen vaikutukset lapsen oikeuksien sekä lapsen ja nuoren tasapainoisen kasvun näkökulmasta, perhe- ja lapsipoliittisella suurennuslasilla.

Lisätietoja
kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja
Annika Saarikko 040 744 6770