Kirjoitus julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 10.12.2021

Näen ihmisen kokonaisena, ainutlaatuisena yksilönä. Jokaisessa on mahdollisuus.

Suren sitä, miten moni suomalainen on väsymässä, kadottamassa toivon. Olen myös huolestunut siitä, että sopiva apu mielen ongelmiin viipyy liian pitkään.

Erityistä huolta kannan lapsista ja nuorista. Korona on jättänyt jälkensä ahdistuksena ja yksinäisyytenä liian moneen.

Joka toisen työkyvyttömyyseläkkeen syynä ovat mielenterveyden häiriöt. Vuoden 2018 jälkeen ne ovat olleet yleisin syy jäädä pois työelämästä.

Mielenterveyden ongelmien inhimillinen hinta on ihmiselle ja hänen lähipiirilleen mittaamaton.

Myös ongelmien kansantaloudelliset kustannukset ovat isot. Yhden arvion mukaan sairauden hoidon, sosiaalikulujen ja menetetyn työn merkitys yhteiskunnallemme jopa yli 10 miljardia vuositasolla. Se on paljon pienelle kansantaloudelle, ja se on suurempi luku kuin verrokkimaillamme.

Puoli vuosisataa sitten sydän- ja verisuonitaudit olivat kansanterveytemme vakavin ongelma.

Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Pohjois-Karjala-projektin käynnistämisestä. Tuo Pekka Puskan vetämä ja kansainvälisesti arvostettu hanke muutti laajasti suomalaisten elintapoja.

Projekti onnistui. Emme enää menetä lähimpiämme niin paljon ja liian varhain sydänsairauksille, kuten puoli vuosisataa sitten. Hankkeesta tuli arkista todellisuutta. Jokainen meistä osaa nyt varoa tupakkaa ja kovia rasvoja ja ymmärtää niiden yhteyden tappaviin tauteihin.

Nyt on aika vastaavanlaiselle suurhankkeelle mielenterveyden osalta. Mielenterveyden ongelmiin liittyvä hoitokokonaisuus on saatava paremmalle tolalle. Mielenterveys voi heikentyä kellä tahansa meistä. Pitkittyessään ongelmat kroonistuvat kuten fyysisetkin sairaudet.

Peruspalveluita on vahvistettava kaikkialla maassa. Psyykkisen hoidon suhteen on kiinnitettävä huomiota ongelmien tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Mieleen liittyvät sairaudet ja elämänhallinnan haasteet pitää tunnistaa aiemmin.

Työikäisten mielenterveyden hoito on hajanaista, ja tuen saaminen vaihtelee alueesta ja työterveyshuollosta riippuen. Työn, terapian, kuntoutuksen ja yhdistäminen silloin, kun jaksaminen on heikoimmillaan, ei saisi olla sairastuneen voimien varassa. Meillä ei ole varaa menettää yhtään työntekijää vain siksi, että mielenterveyden palvelut eivät toimi.

Nuorten mielenterveysongelmat ovat näkyneet viime vuosien aikana erityisesti. Lapset ja nuoret voivat huonosti myös, jos perheen vanhemmilla on ongelmia. Jokaiselle tulevalle hyvinvointialueelle järjestettävän perhekeskustoiminnan on myös mielenterveysasioissa otettava perhe ja lähiyhteisö kokonaisuutena huomioon ja mukaan paranemiseen.

Päihteiden käyttö liittyy usein mielenterveyden ongelmiin tai ainakin pahentaa niitä. Heikon pärjäämisen ja mielen sekä päihteidenkäytön ongelmien kierre on saatava nykyistä nopeammin poikki. Kuntoutus pitää saada käyntiin aikaisemmin ja alusta saakka aktiivisemmin.

Tärkein mielenterveystyö tehdään kuitenkin ihmissuhteissa, tavassamme suhtautua toinen toisiimme.

Jokainen isä ja äiti kantaa huolta lapsensa voinnista. Ikääntyvät puolisot huolehtivat toinen toisistaan. Haluan tulevan Suomen olevan terveempi, hyväksyvämpi, kaikki mukana pitävä maa, jossa me kaikki välitämme toisistamme. Meidän pitää taas opetella kysymään lähimmäiseltä, mitä sinulle kuuluu.

Mielenterveyden ongelmiin ja palveluihin pureutuvan kansallisen hankkeen pitää olla keskustan seuraava suuri ponnistus. Kutsun tähän työhön mukaan myös muut puolueet.

Tehdään mielen hyvinvoinnista Suomen seuraava suuri saavutus, meidän seuraava ihmeemme.