Julkaistu Suomenmaa-lehden blogina 14.1.2019
Vastenmieliset lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset ovat järkyttäneet meistä jokaista syvästi. Silkkaa pahuutta, sanoo sydämemme.
Lapsena koetulla väkivallalla ja seksuaalisella häirinnällä on elinikäiset haitalliset seuraukset. Rikokset pitää pyrkiä estämään kaikin keinoin. Liian suuri määrä lapsia joutuu kärsimään joka vuosi.
Julkisuudessa esillä olleet tapaukset ovat ulkomaalaistaustaisten tekemiä. Lapsiin kohdistuva seksuaalinen rikollisuus on kuitenkin valitettavasti huomattavasti laajempi ilmiö, joka kaipaa myös muita, kuin tuoreeltaan maahantulleita tekijöitä koskevia ratkaisuja.
Teko on aivan yhtä törkeä suomalaisen tekemänä.
Suomesta turvapaikkaa hakeviin on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota jo vastaanottokeskuksissa, jotta oireilevat tunnistetaan ja rikoksia pystytään paremmin ennaltaehkäisemään.
On havaittava ajoissa rikollisuuteen altistavat tekijät ja painotettava tulijoille sitä, mikä Suomessa on sallittua ja mikä ei.
Vastaanottovaiheessa on oltava riittävästi sosiaalityön ammattilaisia, jotka erottavat ja osaavat toimia silloin kun käytöksessä tai toiminnassa ilmenee yhteiskuntamme normien vastaista toimintaa.
Seksuaalirikoksiin on liittynyt kiinteästi älylaitteet ja sosiaalinen media. Älylaitteet ovat suunnaton mahdollisuus, mutta myös riski lapselle. Entisajan namusedät ovat nyt netissä.
Tämän päivän vanhemmat ovat uudenlaisten haasteiden edessä, kun sosiaalinen media tuo erilaiset ongelmat kotiin ja kasvatukseen.
Lasten nettimaailma elää omaa elämäänsä, joka on erilainen kuin vanhempien. Kuilu netin maailmassa on sukupolvien välillä hämmentävän syvä.
Hyvä suhde vanhempiin ja osallisuuden kokemukset suojaavat lasta ja nuorta kotona, koulussa ja vapaa-ajalla. Vanhempien ja lasten välinen avoin vuorovaikutus edistää hyvinvointia. Lapsi tai nuori kertoo epäilyttävistä asioista vain, jos voi luottaa vastaanottajaan.
Nuorilla, joilla on hyvä suhde vanhempiinsa, esiintyy vähemmän ongelmia. Itseluottamusta ja kelpaamisen kokemusta tarvitsee silloin hakea vähemmän perheen ja oman ystäväpiirin ulkopuolelta.
Vanhempia ei siis pidä jättää kasvatustehtävässään yksin. Myös vanhemmat tarvitsevat digitaitojen vahvistamista siihen, miten suojella lastaan tämän ajan ympäristössä.
Lasten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla tulee olla riittävästi osaamista tukea lapsia ja vanhempia toimimaan turvallisesti verkossa.
Tällä hallituskaudella vanhemmuuden tukea on vahvistettu lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla.
Kaikkien maakuntien alueella on käynnissä perhekeskusten kehittämistyö. Ne kokoavat lasten ja perheiden matalan kynnyksen palvelut helposti saavutettavaksi kokonaisuudeksi. Iloitsen tästä kehityksestä.
Vanhemmuuden tukemisen ohella lasta ja nuorta voidaan suojata erilaiselta kaltoinkohtelulta myös lapsen omia taitoja vahvistamalla. Paljon hyviä työkaluja on muun muassa järjestöillä, kuten Pelastakaa Lapset ry:llä tai Mannerheimin lastensuojeluliitolla sekä poliisilla. Näistä viestiminen entistä voimakkaammin on tärkeää.
Lasten omien taitojen vahvistaminen on tärkeää, jotta nuori tunnistaa riskitekijöitä ja tai kaveri tunnistaa: ”Hei, tuo ei ole normaalia.”
Turvataitojen opettaminen tarkoittaa niiden keinojen neuvomista, joiden avulla lapset ja nuoret voivat välttyä joutumasta kiusaamisen, väkivallan, houkuttelun tai ahdistelun tilanteisiin – tai niihin joutuessaan osaavat suojella itseään ja puolustaa rajojaan.
Turvataitokasvatus edistää myös lasten ja nuorten itseluottamusta sekä kannustaa lapsia ja nuoria puhumaan vaikeista asioista.
THL on valmistanut materiaaleja ammattilaisten työn tueksi aiheesta. Eduskunnassa on käsittelyssä säännökset, jolla lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta korotetaan.
Rangaistuksia tiukennetaan, jotta lapsia voidaan entistä paremmin suojella tällaisilta erityisen vahingollisilta teoilta.
Kovemmat rangaistukset korostavat lasten ruumiillisen koskemattomuuden merkitystä. Ankarammalla suhtautumisella voidaan myös ennalta ehkäistä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.
Kuitenkaan pelkkä kansallinen lainsäädäntö ei riitä, vaan tarvitsemme myös kansainvälistä yhteistyötä. Verkko ei tunne maiden rajoja.
Pidän myös tärkeänä, että lasten kanssa työskentelevät saavat riittävästi koulutusta ja osaamisen vahvistamista kohtaamaan seksuaalista hyväksikäyttöä kokenut lapsi ja hänen perheensä.
Parasta aikaa työstetään laajalla työryhmällä tavoite- ja toimenpidesuunnitelmaa lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi vuosille 2019–2025. Se pitää sisällään toimet seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseksi sekä sosiaalisen median näkökulman.
Suomen pitää olla turvallisempi maa lapsille ja nuorille. Kutsutaan tähän työhön mukaan vanhemmat, eri alojen ammattilaiset, järjestöt, yhteisöt, työpaikat, varhaiskasvatus ja koulut.
Asia on yhteinen.
