Kirjoitus julkaistu Turun Sanomissa 18.11.2021
Keskustalaisen korkeakoulupolitiikan linja on vahvistaa koulutusmahdollisuuksia koko Suomessa. Pidämme yhteiskuntamme kulmakivenä sivistyksen yhdenvertaista oikeutta ja koulutuksen tasa-arvoa.
Korkeakoulutuksella, tutkimuksella ja tieteellä on valtava elinvoimamerkitys koko Suomelle ja sen kaikille maakunnille.
Politiikassa ei pidä peitellä tai pelätä puolueiden välisiä eroja. Korkeakoulupolitiikan muuttunut suunta on tästä hyvä esimerkki.
Ajattelumme ytimessä on suhtautua avoimesti, mutta vastuullisesti korkeakoulujen pyyntöihin uusista koulutusvastuista ja tutkinnoista. Näihin on kohdistunut paljon odotuksia eri puolelta Suomea – sekä korkeakouluilta että työnantajilta. Osaajapula on todellinen.
Samoin olemme vahvistaneet yliopistokeskusten rahoitusta. Niissä tehdään paljon laadukasta tutkimusta useamman yliopiston yhteistyönä. Porin yliopistokeskus on hyvä esimerkki tästä.
Niin ikään pidämme oikeana suuntauksena lisätä korkeakoulutuksen aloituspaikkoja koko maassa – tavoitteleehan hallitusohjelmakin korkeakoulutuksen tutkintoja puolelle ikäluokasta tulevaisuudessa. 10 000 paikkaa on jo päätetty lisätä. Nuorten oikeus jatko-opintoihin pitää turvata koko maassa.
Turun yliopiston koulutusvastuita laajennettiin kesällä 2019. Allekirjoittamallani ministeriön asetuksella yliopiston koulutusvastuisiin lisättiin kone- ja materiaalitekniikan DI-koulutus.
Turussa oli pitkään toivottu mahdollisuutta saada järjestää omaa diplomi-insinöörikoulutusta. Yliopiston ja alueen vaikuttajien edunvalvonta oli ollut vahvaa. Uudelle koulutusvastuulle oli erittäin hyvät perusteet ja elinkeinoelämä kohdisti siihen myös suuria odotuksia.
Olen ollut iloinen ja vaikuttunut siitä, miten upeasti yliopisto ja koko maakuntamme on ottanut tämän uuden vastuutehtävän haltuun. Lahjoitusprofessoreita on saatu toistakymmentä ja koulutus sekä tutkimus aiheen äärellä Turussa kiinnostaa. Uskon, että tuo osaaminen tulee tuottamaan Varsinais-Suomelle hyvää myös tulevaisuudessa.
Åbo Akademi puolestaan on saanut tällä vaalikaudella uuden proviisori-koulutuksen farmasian alalla. Turussa on siis oltu vahvasti saamapuolella viimeaikaisessa korkeakoulupolitiikassa.
Yliopistoilta olisi syytä odottaa johdonmukaisuutta suhtautumisessa uusiin koulutusvastuisiin, koskevat ne sitten omia tai muiden uusia mahdollisuuksia. Näin ei nyt valitettavasti ole.
Viime viikolla julkistettiin Elinkeinoelämän keskusliiton, Akavan ja muutamien yliopistojen hallitusten puheenjohtajien kriittinen kannanotto hajautetumpaa korkeakoulupolitiikkaa kohtaan. Hämmästyksekseni mukana olivat sekä Turun yliopiston että Åbo Akademin hallituksen puheenjohtajat.
Sekä Turun yliopisto että Åbo Akademi ovat jälleen hakeneet uusia koulutusvastuita itselleen, muun muassa oikeutta oikeustieteen maisterin tutkintoon Åbo Akademiin. Olisi kohtuullista, että yliopistojen viesti olisi mahdollisimman yhteneväinen ja selkeä siitä, halutaanko koulutusvastuita laajentaa nykyisestään vai ei. Nyt viesti jopa yksittäisten yliopistojen sisältä on valitettavan sekava, jopa ristiriitainen.
Sekava viesti heikentää maakunnallista edunvalvontaa ja sitä kautta maakunnan nuorten ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia. Päättäjät tällainen sekava viestintä jättää hämilleen.
Mikä on Turun yliopiston linja? Mikä on Åbo Akademin linja?
