(Julkaistu Kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n blogissa 22.9.2015)
Työnsä alkukesällä aloittanut Sipilän hallitus on vaikeinakin talousaikoina päättänyt panostaa merkittävästi rahaa tiettyihin muutoksiin. Näitä kuvataan hallitusohjelmassa kärkihankkeiksi. Tehdään siis satsauksia nyt, jotta saadaan aikaan muutos. Hallitusneuvotteluissa mietittiin tarkkaan, mitkä ovat ne kipeimmät ja tärkeimmät asiat, joihin Suomessa nyt tarvitaan muutos.
Talouden kohentamisen ja kilpailukyvyn terävöittämisen ohella hyvinvointi ja terveys ovat yksi strateginen tavoitekokonaisuus. Hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeita on viisi. Hallitus esimerkiksi kehittää ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistaa kaiken ikäisten omaishoitoa sekä luo osatyökykyisille väyliä työhön.
Hallitusohjelmassa osatyökykyisyys nähdään siis mahdollisuutena ja tätä tuetaan esimerkiksi sosiaalietuisuuksia tarkistamalla niin, että osatyökykyisyys on kannustava vaihtoehto. Tämä tavoite palvelee myös hallituksen laajempaa pyrkimystä nostaa työllisyysastetta ja vähentää työttömyyttä.
Nyt kynnys työhön ihmisellä, jolla työkyky ei ole täydellistä, on ihan liian korkealla. Lainsäädäntö aiheeseen liittyen on monimutkaista – vain harva asiantuntija tai poliitikkokaan sitä tuntee läpikotaisin. On ymmärrettävää, että monella osatyökykyisellä on ihan liian vähän tietoa siitä, miten työtä ja sosiaaliturvaa voisi yhdistää.
Tavoitteena hallituksella siis on, että nyt työssä olevat osatyökykyiset jatkaisivat työelämässä nykyistä pidempään ja lisää osatyökykyisiä työllistyisi avoimien työmarkkinoiden kautta. Hallituksen mielestä vammaisten yrittäjyyttä on lisättävä ja tunnistettava se mahdollisuutena. Vaikka taloustilanne on yrittäjille tukala, on vammaisten yrittäjyys omana erikoisalanaan kasvumahdollisuuksia omaava.
Osatyökykyisten monenlaisuus tulee kuitenkin nähdä ja tunnistaa. Tasapäistäminen ei tue osatyökykyä. Erilaiset tarpeet tunnistaen myös oikeanlainen tuki on mahdollista. Tuki mahdollistuu laajentamalla työkykykoordinaattoritoimintaa tasaisemmin koko maahan. Yrityksien mahdollisuuksia palkata osatyökykyisiä lisätään. Myös kannustinloukkujen purkaminen on tärkeää, jotta työnteko olisi myös taloudellisesti mielekästä.
Kokemukseni mukaan myös erittäin moni vammainen ihminen, erityisesti moni kehitysvammainen haluaisi antaa panoksensa työelämään, jos se vain olisi nykyistä helpompaa. Työllä kun on ihmiselle paljon enemmän merkityksiä kuin tilille tuleva palkka.
Samoin tiedän, että erittäin monet yrittäjät ovat olleet tyytyväisiä yhteistyöhön osatyökykyisten kanssa – kunhan vain ensiksi ovat rohkaistuneet avaamaan heille työpaikkansa oven. Erityisesti tässä pitäisi kunnostautua julkisen työnantajan. Julkisella puolella voitaisiin myös paljon laajemmin käyttää ostopalveluiden kilpailutuksissa kriteerinä osatyökykyisten työllistämistä.
Suurin muutos on tapahduttava asenteissa työpaikoilla. Pidän merkittävänä muutoksena, että nyt maan hallitus on nostanut tämän aiheen kärkitavoitteekseen ja on sitä kautta muokkaamassa asennemaastoa myönteisemmäksi. Toivotaan, että tuloksia hallituskauden aikana syntyy.