Skip to main content
Blogi

Sote-keskus ei saisi asiakaskohtaista tietoa saamistaan korvauksista

By 11.4.20182 kesäkuun, 2021No Comments4 min read

Muutoksessa-blogi 11.4.2018

Sote-uudistukseen liittyvä tuottajien korvausmalli on herättänyt julkista keskustelua asiakkaiden ”pisteytyksestä”. Keskustelu on aina hyvästä, mutta haluan kuitenkin täsmentää ja selkeyttää, mistä on kysymys.

Uudessa valinnanvapausmallissa sote-keskukset eivät voisi valita asiakkaita, vaan asiakas on se, joka valitsee sote-keskuksen. Maakunta maksaisi sote-keskukselle asiakkaasta korvauksen, eikä sote-keskus saisi tietoonsa asiakaskohtaista korvausta. Tiedot asiakaskohtaisista korvauksista olisivat anonyymisti ryhmiteltyjä. Ihmisiä ei siis ”pisteytettäisi” henkilökohtaisesti vaan tiettyyn ryhmään kuuluvina.

Tietoturvakysymykset on otettu huomioon sote-uudistuksen valmistelussa ja avaamme näitä näkemyksiä nyt ja jatkossa niin paljon kuin on tarvetta. On täysin ymmärrettävää, että ihmisillä herää huoli, mihin heidän tietojansa käytetään, kun erilaista dataa kulkee yhä vapaammin verkossa ja näitä tietoja voidaan joissain tilanteissa hyödyntää myös kaupallisesti.

Viranomaisten hallinnoima asiakaskohtainen terveystieto on kuitenkin huomattavasti turvatumpaa kuin esimerkiksi ihmisten henkilökohtaiset tiedot sosiaalisessa mediassa.  Sosiaali- ja terveydenhuollossa käsiteltävä asiakastieto on laissa säädetty salassa pidettäväksi. Viranomaisten on noudatettava lainsäädäntöä, samoin kaikkien yritysten ja järjestöjen, jotka jatkossa tarjoaisivat sosiaali- ja terveyspalveluja.

Hallituksen ehdottamassa valinnanvapausmallissa sosiaali- ja terveyspalveluja voivat tarjota maakunnan liikelaitos ja yhtiöt, yksityiset yritykset ja kolmas sektori. Mallin mukaan maakunta maksaisi tuottajille palveluista korvauksen. Palveluntuottajalle maksettavien korvausten on kannustettava laadukkaisiin ja vaikuttaviin palveluihin sekä edistettävä väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä toimintakyvyn ylläpitämistä.

Maakunta maksaisi sosiaali- ja terveyskeskukseen listautuneesta asiakkaasta kuukausittain vastuuaikaan sidotun kiinteän korvauksen (ns. kapitaatio). Korvaus perustuisi tekijöihin, jotka vaikuttavat ihmisten palvelujen tarpeeseen. Tällaisia tekijöitä ovat maakuntien asukkaiden ikä, sukupuoli, sairastavuus, työssäkäynti ja muut sosio-ekonomiset tekijät. Asiakkaan terveystiedot auttavat painotuksen onnistumista.

THL tekee parhaillaan pohjatyötä sote-keskusten korvausten laskentamallista.  Yksilödatasta koostuvasta aineistoista laskettaisiin tilastollisilla menetelmillä kertoimet, joilla kuvataan tekijöitä,  jotka vaikuttavat terveyspalvelujen käyttöön. Laskenta tehdään tutkimuseettisten periaatteiden mukaan siten, että se ei ole yksilöitävissä yhteen asiakkaaseen.

Näin saadaan laskettua korvauskerroin esimerkiksi 40-55-vuotiaalle työssä käyvälle naiselle tai miehelle, jolla on vaikkapa diabetes ja verisuonisairauksia. Kertoimen perusteella  lasketaan tätä henkilöä koskevan korvauksen suuruus.  Eli vaikka korvausten laskennan pohjalla olisi yksilökohtaisia tietoja, käytännössä kertoimet lasketaan aina tietyt ominaisuudet omaaville väestöryhmille, ei yksittäisille sosiaaliturvatunnuksille.

Kun asiakas valitsee sote-keskuksen, Kansaneläkelaitos laskisi sote-keskuksen saaman korvauksen THL:n kertoimia käyttäen. Sote-keskus ei saisi tietoonsa, mikä korvaus kustakin yksittäisestä asiakkaasta tulee. Tiedot olisivat anonyymisti ryhmiteltyjä.

THL:n laskemat kertoimet ovat julkisia eli ihmiset voisivat periaatteensa perustietojensa perusteella halutessaan suunnilleen arvioida kertoimensa eli mihin ryhmään kuuluvat.  Ihmisillä on myös oikeus kaikkiin henkilökohtaisiin terveystietoihinsa. Mikäli niihin tulevaisuudessa liitetään myös kustannustietoja, myös nämä tiedot on oikeus nähdä.

THL:n ehdotus tuottajien korvausperusteista valmistuu kesällä. Tarkoitus on, että ne olisivat käytettävissä valinnanvapauspiloteissa vuosina 2018-2019.  Piloteissa korvausmallin toimivuutta arvioitaisiin ja hiottaisiin. Laskentaperusteita on tarkoitus kehittää ja tarkentaa vuosittain tästä eteenpäinkin.

Mahdollisimman tarkasti lasketut korvaukset ovat etenkin paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan etu.  Sote-keskuksilla ei olisi kannustetta yrittää valikoida vaikkapa mainonnan ja markkinoinnin avulla tietyntyyppisiä asiakkaita, kun paljon palveluja tarvitsevasta asiakkaasta saa suuremman korvauksen.

Valinnanvapauden lähtökohtana on nimenomaan asiakkaan itsemääräämisoikeus ja vapaus valita. Asiakas päättää, minkä sote-keskuksen tai hammashoitolan valitsee. Ja hän voi vaihtaa palveluntarjoajaa, jos ei ole tyytyväinen.