Skip to main content
Blogi

Suomalainen voittaa aina?

By 8.8.20192 kesäkuun, 2021No Comments4 min read

Kirjoitus julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön kolumnina 8.8.2019.

Rahapelimarkkinoiden vapauttaminen kilpailulle ei ratkaise pelaamisesta johtuvia ongelmia, se saattaa jopa lisätä niitä. Olemme hallitusohjelmassa sitoutuneet rahapelihaittojen vähentämiseen suomalaista pelimonopolia ja rahapelaamiseen liittyvää lainsäädäntöä kehittämällä.

Suomalaisuuden tarina on tunnetusti selviytymisen ja sisun historiaa, mutta kyllä se on myös nokkeluuden, ketteryyden ja kekseliäisyyden kertomusta. Yhtenä pienenä, mutta tärkeänä osana tätä tarinaa kulkee rahapelijärjestelmä, jossa pelivarat jäävät maamme rajojen sisäpuolelle. Hyötyjinä ovat esimerkiksi lukuisat sosiaali- ja terveysalan toimijat, tiede, taide, nuoriso, kulttuuri, liikunta ja urheilu.

Aikanaan kehitetty järjestelmä on monella tavalla vertaansa vailla vielä tänäkin päivänä. Se on tunnustettu myös maailmalla. Ei ole kovin kauaa aikaa siitä, kun brittilehti The Guardian nimesi Veikkauksen yhdeksi suomalaiseksi innovaatioksi, josta maailma voisi ottaa oppia. Koin monen muun suomalaisen tavoin maininnasta suurta ylpeyttä.

Samalla on tietysti myönnettävä, että totta kai monopolijärjestelmämme on hiukkasen outo, vähän kaksipiippuinenkin. Toinen käsi pelaa, toinen jakaa pelien tuottoja yhteiseen hyvään.

Keskustelu Veikkauksen ympärillä on käynyt viime päivinä vilkkaana ja hyvä niin. Puhutaan yhtiöstä, joka on monelle suomalaiselle tärkeä. Kosketuspinta voi löytyä lauantailotosta tai edunsaajapuolelta. Jos lapsi harrastaa liikuntaa tai kulttuuria, tykkää itse katsella kotimaisia elokuvia, fanittaa lätkää tai isoisä on sotaveteraani, Veikkauksen tuotoilla on toimintaa todennäköisesti tuettu. Reilu tuhat miljoonaa euroa menee vuosittain hyvään tarkoitukseen.

Kolikolla on myös toinen puoli. Osalle pelaaminen on ongelma. Joillekin hyvin vakava. Suomalaiset ovat yksi Euroopan eniten pelaavista kansoista, ja tämä näkyy valitettavasti myös peliongelmien määrässä. Kun rahapelijärjestelmän ns. yksinoikeus on annettu Suomessa Veikkaukselle, tuo se mukanaan aivan erityisen vastuun juuri haittojen minimoinnin näkökulmasta.

Aina kun on pelaamista, on myös peliongelmia. Suhtaudun niihin äärimmäisellä vakavuudella. Siksi muun muassa tuin vahvasti linjausta, että raha-automaattipeleihin tulee jatkossa pakollinen tunnistautuminen. Se on peliongelmaisen edun mukaista.

Edellytän Veikkaukselta vastuullista toimintaa myös esimerkiksi mainonnan suhteen ja olen ymmärtänyt, että tarvittaviin toimiin on nyt ryhdytty. Hyvä niin.

Silti olen hiukan hämmentynyt siitä, että sinänsä ilmeisen harkitsematon Veikkauksen mainonta on
johtamassa poliittisellakin tasolla kommentteihin, joilla jopa koko monopolijärjestelmä kyseenalaistetaan. Merkittävää valtionyhtiötä koskevat ratkaisut vaativat meiltä kaikilta kylmäpäisyyttä ja mahdolliset muutokset perusteellisia selvityksiä. Toistaiseksi en näe järjestelmätason muutoksille tarvetta. Tarmo on hyvä keskittää nyt yhtiön toimintaedellytysten vahvistamiseen ja tilanteen rauhoittamiseen niin yhtiön sisällä kuin poliittisellakin kentällä.

Itse en usko, että pelimonopolin muuttaminen johtaisi automaattisesti pelihaittojen vähentymiseen.
Veikkaus nimittäin kohtaa jatkuvasti kovenevaa kansainvälistä kilpailua. Kännykässä, tietokoneella tai
tabletilla voi pelata mitä vain, mistä päin maailmaa tahansa. Rahavirtoja karkaa koko ajan Suomen rajojen ulkopuolelle. Edes markkinointiin ei Veikkauksella ole täydellistä monopolia.

Entisenä pelihaitoista vastaavana ministerinä en pidä mahdollisena lisenssijärjestelmään siirtymistä. Sitäkin on julkisuudessa nyt väläytelty. Ainakin Ruotsissa se on tarkoittanut mainonnan merkittävää lisääntymistä. Mainonnan lisääntymisellä on tietenkin vääjäämätön yhteys myös pelihaittojen kasvuun.

Nykyisenä nuorisoasioista, liikunnasta, tieteestä ja taiteesta vastaavana ministerinä olen niin ikään
huolestunut laukalle lähteneestä keskustelusta. Veikkaus varmasti pärjäisi kansainvälisessäkin kilpailussa yhtenä lisenssin haltijana, mutta miten kävisi edunsaajien? On erittäin vaikea kuvitella tilannetta, jossa yli miljardi euroa saataisiin raavittua kasaan osittaisella monopolilla ja mobiilipuolen lisenssimaksuilla. Edunsaajien menetettyjen tuottojen korvaaminen valtion kassasta ei olisi pitkän päälle mahdollista. Valtion kassa ei ole pohjaton.

Pahinta olisi se, että ylisäätelisimme laillista toimijaa, Veikkausta. Samalla mahdollistaisimme
kansainvälisten vedonlyöntifirmojen laajemman marssin Suomen areenoille. Rahojen karkaaminen
ulkomaille ja haittojen jääminen Suomeen olisi karhunpalvelus kaikille.

Puolustan suomalaista edunsaajakenttää. Moni onneksi on valmis kääntämään kaikki kivet sen eteen, että upeisiin tarkoituksiin menee jatkossakin miljardi euroa joka vuosi.

Arpajaislain toinen vaihe pitää saada sisäministeriössä käyntiin nopeasti. Siinä pitää mahdollistaa
Veikkauksen vastuullisuus ja kilpailukyky. Hallitusohjelmassa on asiasta hyvät linjaukset. Noudatetaan niitä. Otetaan yhteiseksi tavoitteeksi, että suomalainen voittaa – jatkossakin.