Kirjoitus julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 18.3.2022
Ukrainan taistelu Venäjän hyökkäyssotaa vastaan on koskettanut meitä suomalaisia syvästi. Tämä on näkynyt valtiovallan päätöksin ase- ja puolustustarvikkeista ja humanitäärisestä avusta, kansalaisten ja yritysten lahjoituksin järjestöjen kautta ja omatoimisesti. Sydämemme ovat ukrainalaisten puolella.
Ukraina muistuttaa opista, jonka tiedämme omasta historiastamme: yhtenäinen ja omasta puolustuksestaan huolehtiva maa voi pitää puolensa isompaansa vastaan.
Samalla Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, että Eurooppa ja länsi on yhtenäinen mielettömän hyökkäyksen edessä.
Näillä molemmilla havainnoilla on suuri merkitys myös Suomelle.
Vaikka Suomeen ei juuri nyt kohdistu uhkaa, järkkyi turvallisuusympäristömme pysyvästi 24. helmikuuta. Putinin Venäjän valmius käyttää pidäkkeetöntä sotilaallista voimaa naapurimaata ja veljeskansaa vastaan järkytti turvallisuudentunnettamme.
Kaksi turvallisuutemme peruspilareista – sopimuksiin perustuva kansainvälinen järjestys ja toimiva Venäjä-suhde – lähtivät alta. Jäljellä on kova ydin: oma vahva puolustus ja puolustusyhteistyö kumppaneidemme kanssa.
Suomi ei ole suojaton. Yleinen asevelvollisuus, korkea maanpuolustustahto ja uskottava puolustuskyky ovat tukeva perusta turvallisuudellemme. Tätä tukee vahva kumppaneiden verkosto.
Olemme turvallisuuden tuottaja omalla kolkallamme Pohjolaa. Se tekee meistä halutun kumppanin puolustusyhteistyössä.
Meillä on yhä syventyvä yhteistyö Ruotsin ja Yhdysvaltojen kanssa ja tiivis Nato-kumppanuus. Ison-Britannian johtama kymmenen maan puolustusyhteistyö JEF kehittyy. Myös EU:n puolustus- ja turvallisuusyhteistyö on saanut kriisissä uutta pontta.
Nostamme nopeasti puolustusmäärärahoja puolustusvoimien tarpeiden pohjalta. Vahvistamme huoltovarmuutta ruuassa ja energiassa. Kansainvälisellä tasolla vahvistamme kaikkia kumppanuuksiamme
Suomi on pitänyt kiinni mahdollisuudesta liittoutua sotilaallisesti. Myös Nato on ilmaissut jatkavansa avoimien ovien politiikkaa.
Hyökkäyksen jälkeisissä mielipidemittauksista selvä enemmistö suomalaisista on kääntynyt Nato-jäsenyyden kannalle. Tulos ei yllätä, se on Venäjän toimien seurausta.
Kansalaisten mielipideilmasto tarjoaa valtiojohdolle selkänojaa tehdä Suomen turvallisuuden kannalta tarpeellisia ratkaisuja. Se tarkoittaa aitoa mahdollisuutta hakea puolustusliiton jäsenyyttä. Natoon liittymisen lisäksi ratkaisuun kietoutuu Natossa oleminen; vastuut ja velvoitteet. Ne on hyvä sisäistää.
Valintojen äärellä ajattelua ei saa ohjata pelko. Päätös on tehtävä järjellä. Ajoitus on oleellista.
Teemme turvallisuuspoliittiset päätöksemme itse, omista lähtökohdistamme. Demokratiamme instituutiot – tasavallan presidentti, valtioneuvosto ja eduskunta – käyvät tulevina viikkoina huolellisen, mutta ripeän arvioinnin turvallisuusympäristömme muutoksista ja siitä, miten muutoksiin vastataan.
Kysymys on siitä, mikä tie todennäköisimmin takaa Suomen itsenäisyyden, turvallisuuden ja rauhan jatkumisen. Tätä keskustelua käydään nyt myös puolueissa. Keskustalla ei ole ideologisia esteitä Natoon liittymiselle. Käymme arviointia ja keskustelua avoimesti – olet tervetullut mukaan tilaisuuksiimme eri puolille Suomea.
