Tulevaisuudessa todentuvalla Britannian EU-erolla on laajoja seurauksia Euroopan unionissa. Vaikka asioiden edelle ei kannata kiiruhtaa, valmistautumista uuteen tilanteeseen voi ja pitää tehdä.

Yksi osa muutosta on Britanniassa sijaitsevien EU:n merkittävien instituutioiden todennäköinen siirtäminen muihin jäsenmaihin.

Suomen kannalta kiinnostavaa on Euroopan lääkeviraston (EMA) tulevaisuus.

Virasto on kokoluokaltaan huomattava, niin työntekijämäärässä kuin kansainvälisen asiantuntijaverkoston osalta. Sillä on myös tiivis kytkös kansallisten lääkeviranomaisten toimintaan. Näin ollen se vahvistaa myös viraston sijaintimaan asiantuntijaprofiilia ja osaamista lääkekysymyksissä.

Pidän perusteltuna, että Sipilän hallitus tutkii mahdollisuudet hakea viraston uudeksi sijaintipaikaksi Suomea. Lääkeviraston sijoittuminen Suomeen rakentuisi laajasti tunnustetuin vahvuuksillamme terveysalan edelläkävijämaana. Täällä sijoituspaikaksi sopisi esimerkiksi lääketieteen- ja teollisuuden ja terveysteknologian osaamiskeskittymä Turku.

Suomella on lääkealalla vahva osaaminen, myös viranomaistoiminnassa. Kansallinen terveysalan kasvustrategia, jota hallitus vauhdittaa panostuksin syöpäkeskuksen ja genomikeskuksen perustamiseen, uraauurtava biopankkitoiminta lainsäädäntöineen ja useiden alojen korkea tutkimusosaamistaso ovat kiistämättömiä vahvuuksia viraston tavoittelussa.

Useat jäsenmaat ovat kiinnostuneita Euroopan lääkeviraston isäntämaana toimimisesta – myös muut Pohjoismaat. On siis jo arvo sinänsä ilmoittaa kiinnostuksensa viraston sijaintimaaksi ja siten nostaa kansallista osaamisprofiilia EU-kentällä.

Lääketieteen tutkimukseen, kehitykseen ja tuotantoon liittyvät investoinnit olisivat kaivattuja piristysruiskeita Suomen taloudelle ja työllisyydelle.