Julkaistu Satakunnasta SIKSES PARASTA – Sillai kai? -blogisivustolla 27.1.2017

Suomi on ainoa maa maailmassa Ruotsin ohella, jossa tarjotaan maksuton kouluruoka. Saamme olla siitä suunnattoman ylpeitä. Omat muistoni kouluruokailusta ovat myönteisiä. Alakoulussa koulun keittäjä Ellu oli ruokalan sielu ja sydän; ruoka tarjoiltiin rakkaudella ja hymyn kera. Ja miten hyvää ruokaa! Pienestä koulusta yläkoulun satojen oppilaiden ruokalaan siirtyessä muuttui myös ruokailun sisältö ja ruokakin. Silti muistot ovat hyviä.

Muualla maailmassa on ateriasta maksettava tai tuotava omat eväät mukaan kouluun.

Suomessa kouluruokailun historia juontaa juurensa vuoteen 1943, jolloin Suomi sääti lain, joka velvoitti kansakoulut tarjoamaan lämpimän aterian. Siinä vaiheessa ensimmäisistä kouluaterioista oli kulunut jo sata vuotta. Ruokalistat olivat pitkään lyhyitä sisältäen mm. lihakeittoa, hernekeittoa tai jotain puuroa. Silloin kun ruoka sisälsi perunoita, joutuivat oppilaat osallistumaan perunoiden kuorintaan ennen koulun alkamista.

Suomi 100 -juhlavuoden teemana on yhdessä. Kouluruokailusta juuri annettu suositus korostaakin yhdessä syömistä. Kouluruokailu on silloin onnistunutta, kun se houkuttelee kaikki syömään. Olemme ainoa maa, joka tarjoaa kouluruoan osana opetussuunnitelmaa. Ateria on oppimistilanne ja osa opettajien työtä.

Kouluateria on tärkeä kasvatuksellinen tehtävä. Se luo hyvinvointia ja uuden oppimista sekä on sosiaalinen tapahtuma, jossa opitaan vuorovaikutustaitoja. Ruokailulle tulisi antaa myös aikaa ja siihen pitäisi keskittyä kunnolla. Laadukas ruoka vaikuttaa lasten ja nuorten ruokailutottumuksiin kasvuiässä ja perehdyttää heitä siihen, miten ravinto vaikuttaa ihmiseen ja ruoantuotanto ympäristöön.

Uudessa suosituksessa opastetaan käyttämään enemmän vaaleaa lihaa, kalaa ja kasviksia. Se kuulostaa oikein hyvältä. On erittäin tervetullut ajatus, että suosituksessa kehotetaan vähentämään punaisen lihan, sokerin ja suolan käyttöä. Kuten tiedämme, juuri näiden ruoka-aineiden runsas käyttö aiheuttaa monia kansantauteja kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia ja 2-tyypin diabetesta. Kun lapset ja nuoret oppivat jo kouluiässä terveelliset ruokatottumukset, on sillä suuri merkitys tulevalla elämän polulla.

Kouluissa tulisi entisestään lisätä puhtaan ja terveellisen lähiruoan käyttöä. Tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaisi syödä nimenomaan kotimaista ruokaa. Julkisissa ruokapalveluissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, millaista ruokaa ihmiset haluavat syödä. Se on myös arvovalinta, millaista ruokaa julkisin varoin hankitaan. On hankala perustella, miksi keskellä viljapeltoja sijaitseva koulu maatalouspainotteisessa kunnassa ei hankkisi ruuan aineksia lähituottajilta.

Eduskunta käsitteli hankintalain uudistusta viime syksynä ja uusi laki astui voimaan tämän vuoden alusta. Uudistettu hankintalaki ei millään tapaa ole esteenä lähiruoan hankkimiseen julkisissa hankinnoissa. Keväällä valittavat uudet kuntapäättäjät muun muassa ratkaisevat tulevaisuuden painotukset julkisissa ruokailuissa.

Sillai kai? Annika Saarikko, keskustan kansanedustaja   

Huittisten Sallilan koulun, Pellonpuiston koulun ja Lauttakylän lukion entinen oppilas