Julkaistu 17.8.2021 Suomenmaa-lehden Puheenvuoro-kirjoituksena
Kansantalous on vähän kuin polkupyörä: jos lakkaat polkemasta tai vedät jarrun kiinni, pyörä kaatuu. Tai ainakin tarvitset tukea ulkopuolelta, jonkun pitämään pystyssä. Jarruttamalla ja vastustamalla Suomi ei mene eteenpäin.
On rakennettava nyt, kun on sen aika ja talouden nousu sen sallii. Samalla huolehdimme siitä, että julkinen talous on yhä kestävämmällä pohjalla tulevina vuosina.
Valtiovarainministeriön ehdotus valtion talousarvioksi ensi vuodelle julkaistiin viime perjantaina 13. elokuuta. Epäonnen perjantaista ei kuitenkaan ollut kysymys; talouden tämän hetken poutasää valaisi ehdotuksen laatimista.
Budjettiesitys toteuttaa keväisen hallituksen puoliväliriihen päätöksiä. Kuten tavallista, esityksestä on jo ehditty lausua monenlaisia mielipiteitä. Olennaiset asiat talousarvioesityksestä ovat kuitenkin varsin selkeät.
Katson, että saimme aikaan järkevän paketin, jossa on tukea pandemian jälkien korjaamiseen, kotitalouksen pärjäämiseen ja yritysten työvoimapulaan.
Talous ja työllisyys ovat selviytyneet erittäin hyvin vuoden takaisesta koronasyöksystä. Talouden nousu kevään 2020 pohjakosketuksesta on ollut hämmästyttävän nopeaa. Yritysten ja kansalaisten luottamus talouteen on ennätystasolla.
Monilla aloilla työvoimapula rajoittaa yritysten toimintaa ja kasvua jopa niin paljon, että joissakin yrityksissä on jouduttu kieltäytymään urakoista osaajien puutteen vuoksi. Talouden nousupiikin vuoksi ensi vuoden talousarvion suunniteltu alijäämä jää yli miljardi euroa pienemmäksi kuin vielä keväällä arveltiin.
Käynnissä oleva vahva kasvupyrähdys jäänee kuitenkin väliaikaiseksi. Tämä on hyvä muistaa. Ekonomistien arvion mukaan tämä talouden nousuvauhti ei siis jatkune 1-2 vuotta pitempään.
Onkin hyvin tärkeää, että tämän hyvän sään aikana tehdään niitä toimia, joilla Suomen talous saadaan pysyvämmin kasvu-uralle, työllisyys nousemaan yli 75 prosentin ja velkaantuminen taittumaan 2020-luvun jälkipuoliskolle.
Kestävämpää kansantalouden kehitystä uhkaavat väestön ikääntyminen ja nyt jo koettu osaavan työvoiman puute. Tämän vuoksi käynnistinkin kansliapäällikkö Juha Majasen johdolla tehtävän ripeän selvitystyön uusien nopeavaikutteisten toimien löytämiseksi, jotta avoimia työpaikkoja ja työnhakijoita saataisiin paremmin kohtaamaan.
Suomi velkaantuu ensi vuonnakin, mutta huomattavasti vähemmän kuin tänä vuonna. Mittakaava on nyt sama kuin 2010-luvun alussa Kataisen hallituksen aikoihin. Yhteiskunnan menojen kattamiseksi talouden nousu lisää verotuloja ilman että kenenkään verotus sinänsä kiristyisi. Juuri tähän tulopuolen ja kasvun vahvistamiseen on keskityttävä.
Hallitusta on syytetty tuhlauksesta. Voi toki miettiä, olivatko kaikki tälle vuodelle lisätyt menot tarpeellisia, tai oliko mittaluokka oikea. Toisaalta varmasti on niin, että yritykset ja kansalaiset ovat selvinneet korona-ajasta valtion tuen ja muiden koronatoimien vuoksi erittäin hyvin.
Konkursseja ei ole tullut normaalia vuotta enempää, ja työllisyysaste 72,4 prosenttia on varsin korkealla verrattuna 2010-luvun alkupuoliskoon. Tiukalla kamreeripolitiikalla koronan aiheuttamat vauriot yhteiskunnalle olisivat olleet huomattavan suuret.
Velkaantumisella on kuitenkin rajansa. Meidän on huolehdittava siitä, että otettu velka käytetään sellaisiin toimiin, jotka tukevat kasvua.
Tulevaisuuteen suuntaavia, positiivisia ja ratkaisuun pyrkiviä osia budjettiesityksessä ovat muun muassa ensimmäistä kertaa mukaan otettu lapsibudjetoinnin tarkastelu, osatyökykyisten tukeminen pohjoismaisella työvoimamallilla, sote-uudistuksen valmistelu ja monet ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät toimet.
Tämän syksyn budjettiriihi on ensisijaisesti talousriihi; tässä mielessä olemme jo palaamassa normaalimpaan aikaan. Budjetilla toteutamme keväällä sovittuja suunnitelmia.
Vaikka valtion menojen kurissapitäminen onkin tärkeää, on samalla ajateltava tulevaisuutta. Perheiden hyvinvoinnin parantaminen, työllisyyden nousu, yritysten investointien vauhdittaminen ja Ilmastonmuutoksen torjunta ovat kaikki niitä toimia, joilla Suomea ohjataan kestävän kasvun uralle.
