Julkaistu tekes.fi -sivustolla 13.1.2017

Suomalaiset suhtautuvat terveydenhuollon ja lääketieteen tutkimukseen myönteisesti. Oikeastaan harvinaisen myönteisesti. Luottamus tutkijoihin on korkealla – tiedettä halutaan tukea ja sen tekemiseen osallistua. Siitä ollaan ylpeitä – syystäkin. 

Syvään rakennettua on myös luottamus viranomaisiin ja heidän hallussaan olevaan runsaaseen – vaikka varsin hajanaiseen – tietomäärään terveydestämme. 

Soten pyrkimys on lisätä ihmisten omia valmiuksia hallita terveystietojaan ja muutoinkin vahvistaa tiedon liikkuvuus nykyistä paremmin. On tärkeää varmistaa, että kokemus omien terveystietojen käytöstä ei horjuta tätä kansalaisten turvallisuudentunnetta. Kun tästä huolehditaan, voi tietojen luovuttaminen tutkimuskäyttöön muuttua nopeastikin yhä enemmän automaattiseksi ja proaktiiviseksi.

Terveyteemme ja perimäämme liittyvää tietoa voidaan jatkossa hyödyntää yhä enemmän myös osana sairauksien hoitoa ja varsinkin niiden ennaltaehkäisyä. Tavoitteena on, että genomitieto, biopankkien hyödyntäminen ja perimäämme pohjautuva riskiarvio sairauksista on jatkossa arkipäiväinen osa terveydenhuoltoa. Tämän pitää tapahtua kuitenkin potilaan tahtoa kunnioittaen, avoimesti ja vuorovaikutuksesta – aina vastaten aukotta kansalaisen oikeutettuun ”Miksi?” -kysymykseen. 

Osa tätä ymmärryksen ja luottamuksen vahvistusta on muuttuvan terveydenhuollon käsitteellinen kirkastaminen. Asiantuntijat eivät saa piiloutua monimutkaisen geeniterminologian taakse. 

Terveyttämme voidaan jatkossa ylläpitää yhä uusin keinoin, vahvemmin omahoitoonkin nojaten. Myös sairauksien hoito yksilöllistyvän lääketieteen avulla on murroksessa. Maailmalla tapahtuu nyt paljon ja onneksi myös meillä.  

Sosiaali- ja terveydenhuolto on rakenteellisessa murroksessa ja tästä olemme muistaneet viime vuosikymmenen ajan puhua ja vääntää kyllästymiseen asti. Liian vähälle huomiolle valtavirtakeskustelussa on sen sijaan jäänyt saman aikaisesti tapahtuva sisällön muutos – tai ainakin olemassa oleva potentiaali siihen. Siellä se paljon puhuttu sote oikeasti tapahtuu tai on tapahtumatta. Siellätekemisen tavoissa, syntyvät julkisen talouden kannalta välttämättömät säästöt. 

Uudet, väestö- ja toimintapohjaltaan suuremmat rakenteet mahdollistavat nykyistä paremmin uusien innovaatioiden käyttöönoton, tarvittaessa riskiliikkeetkin – toki potilasturvallisuus taaten. On häpeällistä, ellemme kykene julkisrahoitteisessa terveyspalvelujen tuotannossa hyödyntämään nykyistä paremmin Suomessa syntyneitä terveysalan ideoita, välineitä tai toimintatapoja. Miten myydä maailmalla sellaista, jolle ei ole saanut referenssejä kotimaassaan? 

Sen jälkeen kun Suomen terveysalan kasvulle hahmoteltiin muutama vuosi sitten strategiset tavoitteet ja viime vuonna toimeenpanolle tiekartta, on tapahtunut paljon hyvää. Tavoitteet ovat saaneet laajan poliittisen sitoumuksen taakseen. Harvan asian ympärillä on vallinnut niin innostunut, ratkaisukeskeinen ja yhteistyöhenkinen ilmapiiri julkisen ja yksityisen toimijuuden, viranomaisten ja tutkimuskentän, kansainvälisen ja kotimaisen sekä lainsäätäjän ja yrityselämän välillä kuin tässä aihepiirissä.

Muut maat kulkevat kuitenkin kiivaasti Suomen kintereillä. Vauhdissa pitää pysyä. Olla houkutteleva kohde kansainvälisille investoijille uuden sote-rakenteemme ja edistyksellisen biopankkilainsäädäntömme kanssa sekä toisaalta mahdollistaa omalle tutkimukselle kestävä rahoituspohja ja yritysyhteistyö. Kun biotalous ja Suomen perinteiset viennin veturit taas yskähtelevät käyntiin, ei tämä kasvuala saa jäädä jalkoihin. Sen pitää juosta edellä. 

Annika Saarikko (kesk.) 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen