Kannanotto 10.3.2019

Pihlajalinnan, Mehiläisen ja Terveystalon toimitusjohtajat vaativat kuntien sote-palveluiden ulkoistamista rajoittavan lain kumoamista (HS 9.3.19). Kannanotto lausuttiin vain päivä sen jälkeen, kun maan hallitus totesi sote- ja maakuntauudistuksen tulleen tiensä päähän tällä eduskuntakaudella.

Terveysjättien malttamattomuus rientää vaatimaan lisää bisnesmahdollisuuksia itselleen osoittaa niiltä käsittämättömän huonoa yhteiskunnallisen ilmapiirin lukutaitoa ja tilannetajua. Tekisi mieli sanoa tuota haudoilla tanssimiseksi – valmistellun sote-mallin kuoppa kun hädin tuskin on vasta lapioitu umpeen. Rajoituslain purkamista vaatineilla yrityksillä olisi syytä tarkistaa yhteiskunnalliset kuiskaajansa.

Yksityiset terveysjätit käyttävät nyt oman liiketoimintansa edistämiseen sote-uudistuksen lykkääntymisen täyttämää tyhjää tilaa ja kuntapäättäjien taloudellista ahdinkoa. Ne rohkaisevat osaoptimointiin ja pikavoittoihin, jossa ei ole yhteiskunnallista kokonaisetua. Tämä on todellinen ”markkinamalli” – ja tätä eduskunnan oppositio ei ehkä ihan loppuun asti miettinyt hallituksen sote-mallia nimitellessään ja kaataessaan. Siinä sentään julkinen palveluiden järjestäjä olisi ollut kuskin paikalla ja sinänsä hyvät yksityiset palveluntuottajat turvavöissä kyydissä.

Kuntapäättäjiltä vaaditaankin nyt valppautta. Sote-palveluiden laajamittainen ulkoistaminen voi yksittäisen kunnan kannalta olla lyhyellä tähtäimellä rationaaliselta vaikuttava liike. Pidemmällä tähtäimellä ja laajemmalla perspektiivillä tarkasteltuna kokonaisulkoistukset toimivat kuitenkin maakunnallisen kehittämisen tulppana. Siksi sote-palveluiden rajoituslaki kannattaa pitää voimassa niin kauan, kunnes sosiaali- ja terveydenhuollon uusi järjestämistapa on linjattu. Tämä tarkoittaa pienempää markkinarakoa yrityksille, mutta mahdollistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen kestävyyden myös harmaantuneessa Suomessa. On myös hyvä huomata, että voimassa oleva rajoituslaki ei estä ulkoistuksia kokonaan. Lisäksi palveluseteleitä saa yhä käyttää palveluiden monituottajuuden tueksi.

Merkittävimmät perustuslailliset ongelmat sote-uudistuksessa ovat koko matkan varrella liittyneet siihen, miten ja millä mittakaavalla valinnanvapautta vietiin eteenpäin. Maltillisempi, vaiheittainen eteneminen asiakassetelien ja henkilökohtaisen budjetin kautta olisi ollut realistinen tapa vahvistaa asiakkaiden valinnanvapautta. Tämä on Keskustalle olennainen oppi hallituksen sote-prosessista.

Asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti mahdollistaisivat myös pienemmille yrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille paremmat mahdollisuudet päästä mukaan sote-palveluiden tuottajiksi. Ne ovat hyviä työkaluja esimerkiksi siihen, että vammaisille tulisi nykyistä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa omiin asumisratkaisuihinsa.

Vaalien jälkeinen hallitus tulee jatkamaan sote- uudistusta enemmän tai vähemmän tähän mennessä opitun pohjalta. Perustuslailliset tulkinnat ovat kaventaneet liikkumavaraa mallin rakentamisessa. Kuntien sote-palvelujen ulkoistuksia ja investointeja hillitsevä ns. rajoituslaki on voimassa vuoden 2022 loppuun. Sen kumoaminen vaatisi hallituksen esityksen eduskunnalle.