Kirjoitus julkaistu Mediuutisten kolumnina 29.3.2019
Uuden ja jo olemassa olevan tiedon saaminen nykyistä parempaan käyttöön oli kuluvalla vaalikaudella yksi punainen lanka, joka kulki niin sote-uudistuksen kuin terveysalan kasvustrategiankin läpi. Tämä punainen lanka ei vahvistunut niin kuin olisimme toivoneet, mutta kohtuullisia askeleita eteenpäin otettiin.
Sote- ja maakuntauudistuksen ajautuminen umpikujaan eduskunnassa kaatoi myös mahdollisuuden kansallisen tason ICT- koordinoitiin ja velvoittavuuteen. Nyt hajanaiset potilastietojärjestelmät ja tiedon siiloutuminen sektoreittain jatkuvat. Merkittävät toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt jäävät saavuttamatta.
Terveystiedon toissijaista käyttöä säätelevää, ns. toisiolakia, odotettiin eduskunnasta ulos ”kuin kuuta nousevaa”. Ja nousihan se kuu viime metreillä.
Toisiolaki mahdollistaa maailman parhaimpiin kuuluvien, tähän asti alikäytössä olleiden hyvinvointi- ja terveysalan tietovarantojen hyödyntämisen palveluiden kehittämiseen, tieteelliseen tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan.
Tiedon avoimuus on tämän ajan kilpailuvaltti. Suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen ja terveydenhuollon palveluiden kehittämisen kannalta olemme hyvissä asemissa.
Toisiolain hyväksyminen luo uskottavuutta terveysalan kasvustrategialle. Kansainvälinen uskottavuutemme olisi kärsinyt kolauksen, ellemme olisi saaneet toisiolakia valmiiksi. Toisiolain mahdollistamana Suomeen toivotaan syntyvän lisää korkeatasoista yritys- ja tutkimustoimintaa.
Terveysalan kasvustrategiaa tulee jatkaa. Tulevina vuosina tulee keskittyä nyt jo päätettyjen keskusten ja toisiolain toimeenpanoon.
Terveystiedon kerääminen, hyödyntäminen ja jopa myyminen aiheuttaa kansalaisissa oikeutettujakin pelkoja ja kysymyksiä. Kansalaisten luottamus on ansaittava uudelleen ja uudelleen tietoturvaan ja tekoälyn eettisyyteen liittyvissä kysymyksissä. Suomalaisten luottamus tutkimukseen ja viranomaisiin on liian kallis pääoma hävitettäväksi.
Terveystoimialojen kasvun vauhdittaminen oli yksi hallituksen kasvupolitiikan painopisteistä. Suomelle luonteva poikkihallinnollisuus (STM, TEM, OKM) ja yksityisen ja julkisen sektorin hyvä yhteistyö on kansainvälisessä vertailussa edelleen erityistä. Ilokseni olen saanut kuulla elinkeinoelämältä hyvin myönteistä palautetta tehdystä yhteistyöstä. On ollut myös hienoa huomata, miten STM on löytämässä paikkaansa osana suomalaista kasvua – STM ja sen alainen kenttä voi olla mukana myös leipomassa yhteistä kakkua.
