Skip to main content
Yleinen

Salarakas nimeltä keskittäminen

By 6.10.202325 maaliskuun, 2025No Comments3 min read

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun tulevaisuudessa 6.10.2023

 

Kokoomus on kokoomus. Suuri on kaunista ja menestyjät pärjäävät kyllä. Perussuomalaiset antoivat hallitukseen mennessään tälle politiikalle avoimen valtakirjan.

Keskusta kannattaa Orpon ohjelmasta monia asioita. Tärkeää on laittaa yhdessä Suomen taloutta kuntoon.  Emme kuitenkaan voi hyväksyä sitä, että vauhtia annetaan vain suurille alueille. Suomi ei pärjää puolikkaana.

Nyt jos koskaan pitäisi ymmärtää, että kaikkien alueiden elinvoimaisuus on myös turvallisuuspolitiikkaa.

Keskittäminen on Orpon hallituksen salarakas. Siitä ei hallitusohjelman riveillä juuri suoraan puhuta, mutta rivien väleissä flirttaillaan.

Nyt jo nähdään, että hyvinvointialueet ollaan pakottamassa karsimaan ja keskittämään terveys-, vanhus- ja muita lähipalveluja. Talouden näkymien heikkenemiseen vastataan toimenpiteillä, jotka kohdistuvat isoimpiin kaupunkeihin ja niiden liepeille. Isot liikennehankkeet menevät eteläiseen ja läntiseen Suomeen.

Jotakin myönnetään suoraankin. Kuten se, että yksityisteiden valtionavustuksia leikataan ja sanomalehtien jakelutuki puolitetaan vaalikauden aikana. Sorateillä kuopat syvenevät eivätkä maaseudulla postilaatikon kannessa saranat kulu.

Pahiten pätkii jatkossa nettiyhteys. Laajakaistayhteyksien valtionavustukset aiotaan lakkauttaa kokonaan ja nojata pelkästään markkinaehtoisuuteen. Sillä politiikalla ei joka niemeen ja notkelmaan nettiä saada.

Erikoinen on myös Orpon hallituksen linjaus heikentää työmatkavähennystä verotuksessa. Pitkien välimatkojen Suomessa tätä voi pohdiskella työmaalle 100 kilometrin päähän startatessaan.

Huomiota herättää myös se, että alueellisen kuljetustuen jatkuminen vuoden 2025 jälkeen on epävarmaa. Kuljetustuella jeesitään pitkien välimatkojen alueiden erilaisten yritysten toimintaa. Se on siis tuki työpaikoille eri alueilla ja Suomen kilpailukyvylle.

Huolestuttava on kirjaus lukioiden rahoituksesta, jota aiotaan uudistaa siten, että pienten lukioiden lisä ”tukee koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista.” Mitähän tämä mahtaa tarkoittaa? Rastit päälle vai aito sisältöuudistus?

Ja mihin mahtoi jäädä kristillisdemokraattienkin kannattama alueellinen opintolainahyvitys? Työvoimapulaa hellittävä laki, jonka myötä esimerkiksi maaseudulta viran vastaanottava opettaja – vaikkapa juuri siellä pienessä lukiossa – tai lääkäri saisi opintolainaa valtiolta anteeksi. Vastaava malli on käytössä Norjassa.

Yksi selkein osoitus Suomen rakentamisesta suurimpien ehdoilla on kuuden isoimman kaupungin allianssi-malli. Kukaan ei oikein tunnu tietävän mitä sillä ajetaan takaa, mutta tyhmempikin ymmärtää, että tahtipuikkoa pitelevät kokoomuslaiset suurimpien kaupunkien pomot.

Viime kaudella Lahti, Jyväskylä ja Kuopio nostettiin maankäytössä, asumisessa ja rakentamisessa valtion kumppaneiksi. Nyt Orpon hallitus tiputtaa ne pois ja marsittaa allianssin ytimeen vain kuusi suurinta kaupunkia.

Ennen vaaleja kyseistä asiaa lobbasi – kukas muukaan kuin – Tampereen silloinen pormestari Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ja nyt sitä suurten kaupunkien politiikkaa vaalien jälkeen toteuttaa kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.).