VALTUUSTOALOITE
Evästys Varhan vuoden 2026 talousarvion valmisteluun:
Riittävät palvelut on turvattava, alijäämäpykälän on joustettava
Hyvinvointialueet aloittivat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuussa vuoden 2023 alusta. Ympäröivät olosuhteet osoittautuivat haasteellisiksi. Koronavuosien aiheuttama hoivavelka, Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi nopeasti kohonnut inflaatio ja poikkeuksellinen sote-alan palkkaratkaisu tekivät hyvinvointialueiden talouden alkumetreistä hankalia. Tätä ei eduskunnassa lainsäätäjät sote-kokonaisuutta hyväksyessään voineet pykäliin ennakoida.
Varsinais-Suomessa hyvinvointialueen alkutaipaleella on myös ollut poikkeuksellisen paljon kirittävää yhteistyörakenteissa sekä toimintakulttuurin yhdistämisessä. Turku pyrki vaikuttamaan viimeiseen asti oman erillisratkaisun puolesta, ja sote-uudistukseen ei valmistauduttu maakunnassa vapaaehtoisesti. 34 eri organisaatiota ja 47 eri asiakas-, potilastietojärjestelmää vaikeuttivat hyvinvointialueen alkutaipaleella tiedolla johtamista ja aiheuttaen alussa suuria muutoskustannuksia.
Kustannusten oletettua korkeampaan nousuun on vaikuttanut voimakkaasti lisääntynyt ostopalveluiden käyttö. Osansa talouden vaikeassa tilanteessa on myös sillä, että kuntataloudessa sosiaali- ja terveyspalveluihin laskennallisesti käytetty osa ei ollut kaikkialla realistisesti arvioitu ja näin ollen siirtyvä rahoitus on ollut osaltaan riittämätöntä. Valtakunnallisesti kustannukset kasvoivat 12 prosenttia vuonna 2023 suhteessa kuntien vastaaviin kustannuksiin vuotta aiemmin. Lisäksi myös siirtymätasaus kurittaa Varhan taloutta.
Varhan talouden ensimmäiset vuodet ovat olleet raskaan alijäämäisiä. Sellaiseksi ennakoidaan myös vuotta 2025. Tällä hetkellä arvio kuluvan vuoden aikana kertyvästä alijäämästä on 118,5 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialuelain 115 pykälä velvoittaa kattamaan alijäämät jo vuoden 2026 loppuun mennessä. Tätä lain velvoitetta noudattaessaan Varhalla olisi edessään vakava lisäsopeutus ja poikkeuksellisen suuret talouden leikkaukset. Alijäämälainsäädännön kattamiseksi ylijäämää pitäisi tehdä vuosina 2025-2026 266 miljoonaa euroa.
Käytännössä hyvinvointialuelain mukainen alijäämän kattaminen edellyttäisi niin radikaaleja palvelu- ja henkilöstömenojen leikkauksia, että niiden seurauksena asukkaiden perustuslain mukainen oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin vaarantuisi merkittävästi.
Tätä Keskustan aluevaltuustoryhmä ei voi hyväksyä. On moraalisesti väärin, pitkän ja keskipitkän aikavälin taloudelle järjetöntä ja perusoikeuksien kannalta kestämätöntä toimeenpanna ratkaisuja, jotka vaarantavat ihmisten arjen palvelut niin vaativassa erikoissairaanhoidossa, lastensuojelussa, sote-asemilla kuin ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoivassa.
Jatkuvan henkilöstöpulan ja kasvavien hoito- ja hoivamenojen todellisuudessa on mahdotonta joutua toteuttamaan jatkuvia yt-neuvotteluja. Erityisen vahingollista olisi alijäämän kattamisvelvoitteen vuoksi lakkauttaa toimivia palvelurakenteita ja maksaa niistä hintaa keskipitkällä aikavälillä suurempina menoina kuin mitä lyhytnäköisesti olisi väitetty säästettävän.
Huonosti valmistellut ja liian nopeasti toteutetut säästöt johtaisivat käytännössä esimerkiksi kasvaviin päivystyskäyntien määrään, erikoissairaanhoidon käytön kasvuun ja sosiaalityön korjaavien palvelujen lisääntyneeseen tarpeeseen sekä henkilöstön uupumiseen eri palveluissa. Pahimmillaan menettäisimme ihmishenkiä ja vaarantaisimme potilasturvallisuuden.
Hyvinvointialueet ovat vastuussa ihmisten palveluista. Ne eivät voi olla vain Orpon-Purran hallituksen pakottamien leikkausten kohde. Hyvinvointialueet menettävät palveluiden käyttäjien luottamuksen, mikäli alijäämän paineessa ajetaan läpi säästöjä, joiden vaikutukset ovat kohtuuttomia tai pahimmillaan myös täysin ennakoimattomia – tai jopa hyödyttömiä edes talouden tasapainolle pitkällä aikavälillä.
Lainsäädännön ristiriita on parhaillaan käsittelyssä Oikeuskanslerilla, joka sai asiasta kantelun vastaavassa talouden tilanteessa olevalta Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta. Myös monet muut hyvinvointialueet ovat vastaavassa taloudellisessa ahdingossa.
Kaiken sotea koskevan lainsäädännön noudattaminen tulee mahdottomaksi. Jotakin lakia joudutaan joka tapauksessa rikkomaan.
Talouspolitiikan arviointineuvosto on tammikuussa 2025 ottanut kantaa hyvinvointialuelain alijäämäpykälään seuraavasti:
”Palveluiden turvaamisen kannalta olisi järkevää, että hyvinvointialueet voisivat jakaa säästöt tasaisemmin pidemmälle aikavälille. Talouspolitiikan arviointineuvosto suosittelee tilapäisen lisäjouston tarjoamista hyvinvointialueille. Sen ei tarvitse tarkoittaa valtion rahoituksen kasvattamista pidemmällä aikavälillä.”
Nykytiedon ja talouslukujen valossa näyttää siltä, että talouden tasapainottaminen vuoden 2026 aikana siten, että Varhan tilinpäätös oli ylijäämäinen hyvinvointialueita koskevan lain velvoittamalla tavalla, on mahdotonta ilman sellaisia leikkauksia ja palveluiden karsintaa, joka estäisi perusoikeudet. Tarvitaan siis enemmän aikaa talouden sopeuttamiselle. Erillistä lisärahoitusta valtiolta ei tässä kohdin kuitenkaan esitetä.
Tällä perusteella ehdotamme Varhan vuoden 2026 talousarvion valmisteluun liittyen seuraavaa:
- Varha pyrkii vaikuttamaan Orpon-Purran hallitukseen siten, että alijäämälainsäädäntöä joustavoitetaan.
- Talousarvio tulee laatia siten, että Varhan vuosina 2023 ja 2024 kertynyt talouden alijäämä katetaan useamman vuoden kuluessa joustavasti – ei siis vain vuodelle 2026 osoittaen, vaikka tämä johtaa hyvinvointialuelain 115 pykälän noudattamatta jättämiseen. Näin varmistetaan, että Varha kykenee turvaamaan kaikille asukkaille perustuslain takaamat oikeudet riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Keskustan aluevaltuustoryhmä
Turussa 26.2.2025
