Kirjoitus julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 14.4.2021
Suomessa jokainen vastaa veloistaan ja niiden hoitamisesta lähtökohtaisesti itse. Näin sen pitää ollakin. Taloudelliset ongelmat voivat kuitenkin syystä tai toisesta kärjistyä äärimmilleen. Sisukkaimmankin usko on koetuksella, kun posti tuo perintäkirjeitä, korot juoksevat ja velka tuntuu ylitsepääsemättömältä. Kaikella tällä on vaikutusta myös lasten ja muiden ylivelkaantuneiden läheisten hyvinvointiin.
Yhteiskunnan pitää nykyistä paremmin tulla hädän hetkellä apuun niin, että ylivelkaantuneiden tilannetta saadaan helpotettua. Uuden alun pitää olla mahdollinen myös vaikeuksiin joutuneille yrittäjille.
Taloudellisten ongelmien taustalla ovat usein luotonsaannin helppous, pienituloisuus, työttömyys, lomautus, avioero, sairastuminen tai muu äkillinen muutos tuloissa. Syitä voivat olla myös esimerkiksi peli- ja mielenterveysongelmat.
Yrittäjä puolestaan on voinut tehdä investointeja, jotka osoittautuvat myöhemmin kannattamattomiksi, tai markkinatilanne voi muuttua nopeasti. Näin on tapahtunut nyt korona-aikana.
Ratkaisuja, joilla ongelmia voidaan ehkäistä ja luoda toivoa ylivelkaantuneille, on haettu asiantuntijoiden tuella. Jotain on tällä vaalikaudella jo saatu aikaankin. Pelikoneisiin on nyt lisätty pakollinen tunnistautuminen. Myös ulkomaisten peliyhtiöiden villinä rehottavaan nettimainontaan pitää puuttua.
Myös pikavippibisnekseen pitää edelleen puuttua. Taloudelliset ongelmat saavat usein aikaan kierteen, kun vanhaa velkaa aletaan hoitaa uutta ottamalla. Usein uusi velka on korkeakorkoinen kulutusluotto tai pikavippi, jolla rahoitetaan myös uhkapelaamista.
Nyt korona-aikana pikavipeille on asetettu kymmenen prosentin korkokatto ja pikavippien markkinointia on voimakkaasti rajoitettu. Koronan väistyttyä sääntelyä suomalaisten suojelemiseksi pitää jatkaa.
Kun velkoja ei saa hoidetuksi, velalliselle tulee maksu- häiriömerkintä. Tällä suojellaan sekä velallista että velkojen myöntäjiä. Ongelma on, että vaikka velat saisi hoidettua, maksuhäiriömerkintä seuraa ihmistä vuosia.
Maksuhäiriömerkintä vaikeuttaa mahdollisuutta saada esimerkiksi vuokra-asunto ja puhelinliittymä. Merkintä myös estää yritystoiminnan käynnistämisen ja itsensä työllistämisen, jos henkilö ei saa peruspalveluita tai pääse ennakkoperintärekisteriin.
Maksuhäiriömerkinnän kesto vaikuttaa myös siihen, että sitä vältellään viimeiseen saakka esimerkiksi pikavippien avulla. Näin ongelmat pahentuvat entisestään.
Maksuhäiriömerkinnän kestoa pitää lyhentää tuntuvasti, vuosikausista yhteen kuukauteen. Kun velat on saatu hoidettua, pitää ihmisten pystyä aloittamaan uudelleen nopeasti, ei vasta vuosien päästä.
Joskus velkavuori kasvaa mahdottomaksi ja ihminen joutuu ulosottoon. Nykyisellään ulosottoperuste on täytäntöönpanokelpoinen 15 tai 20 vuotta ja lopullinen vanhentumisaika on 20 tai 25 vuotta velan erääntymisestä. Taloudellisiin ongelmiin joutuneen tuomio voi olla elinkautista pidempi.
Muutosta tarvitaan.Velkojen vanhenemisaikaa tulisi lyhentää kymmeneen vuoteen pois lukien rikosperusteiset velat, sekä korottaa ulosoton suojaosuutta nykyisestä noin 680 eurosta takuueläkkeen tasolle, noin 830 euroon.
Viranomaisilla tulee myös olla paremmat mahdollisuudet puuttua vanhentuneiden saatavien perintään. Tiedossa on tapauksia, joissa ammattimaiset perintäyhtiöt ovat yrittäneet periä vanhentuneita velkoja ja jopa onnistuneet, koska velallinen ei ole tuntenut oikeuksiaan. Tähän pitää puuttua lailla.
Nykyisin pikavippejä, osamaksusopimuksia ja kulutusluottoja voi olla kymmeniä, eikä velan myöntäjällä ole mahdollisuutta arvioida velallisen kokonaistilannetta. Tämä johtaa korkeampiin riskeihin ja korkeampiin korkoihin. Yksi ratkaisu tähän on positiivinen luottotietorekisteri.
Kun tiedot kootaan yhteen, voi velan hakija valtuuttaa velan myöntäjän tarkistamaan tilanteen rekisteristä. Tämä pienentäisi riskiä, ja sitä myöten marginaaleja. Tämä on inhimillisempi ratkaisu kuin vuosia ihmisiä piinaavat maksuhäiriömerkinnät. Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan esitystä asiasta.
Hallittu velanotto kuuluu ihmisten elämään ja yritysten toimintaan, mutta ylivelkaantuminen kaikkine seurauksineen ei. Ylivelkaantuneiden suomalaisten ja vaikeuksiin ajautuneiden yrittäjien tilanteen helpottaminen on myös koko yhteiskunnan etu.
Annika Saarikko, Keskustan puheenjohtaja
Markus Lohi, Keskustan varapuheenjohtaja
