Blogi 20.8.2020
Yrittäjät ja yrittäjyys ovat rakentaneet Suomea. Synnyttäneet työtä, palveluita ja tuotteita, joista koko yhteiskunta on hyötynyt. Vieneet Suomea maailmankartalle. Yrittäjät ovat käytännössä mahdollistaneet erilaisen osaamisen ja luonnonvarojen hyödyntämisen eri puolilla maata.
Keskustalla on mutkaton suhde yrittämiseen. Keskustalainen elämäntapa on aina ollut omatoimisuutta ja jatkuvaa kehittymistä. Keskustalainen yrittäjyys on monialayrittämistä, yksinyrittäjyyttä ja työnantajana toimimista. Se ei ole suuren pääoman barrikadeilla seisomista, vaan yritteliäisyyden puolustusta kaikissa olosuhteissa.
Keskustalainen yrittäjyys on yhteiskuntavastuullista – sanotaanko vaikka niin, että markkinataloutta omallatunnolla ja reiluudella.
Toivomme yrittäjän menestyvän ja haluamme luoda yhteiskunnan, jossa epäonnistumisen jälkeen on mahdollisuus nopeasti uuteen alkuun. Tässä meillä on Suomessa vielä tekemistä.
Elämme ajassa, jossa yrittäjyyttä tarvitaan. Kun yrittäjyyden uutta luova voima yhdistyy uusimpaan tutkimukseen, syntyy keksintöjä, joilla ratkaistaan Suomen ja maailman ongelmia. Uusia vientituotteita, joilla luodaan kansakuntamme hyvinvointia. Siksi on tärkeää, että yrittäjähenki ja pienemmätkin yritykset sekä korkeakoulut ja tutkimusmaailma lähentyvät entisestään toisiaan.
Yrittäjyyttä tarvitaan myös julkisen talouden takia. Koronakriisin myötä otamme lisävelkaa, työllisyysasteemme on matala ja kasvuvauhtimme on hidas. Nyt vaaditaan niin julkista panostusta kuin yrittäjien ja yritysten luovuutta ja riskinottoa, jotta tästä noustaan.
Keskusta on maan hallituksessa lukkona sille, että korona-ajan ja sen jälkeistä tulevaisuutta rakennetaan yritysten toimintaedellytyksiä vahvistaen. Valtiovallan tärkein tehtävä on luoda epävarmassa tilanteessa luottamusta tulevaisuuteen ja tekemällä pitkäjänteistä ja ennustettavaa politiikkaa.
Jokaisella Suomen 280 000 yrityksellä on oma tarinansa. Joukossa on menestyjiä ja niitä, joiden arki on selviytymistä. Monen yksinyrittäjän toimeentulo on epäsäännöllistä ja pientäkin. Sosiaaliturvan on pian muututtava tunnistamaan paremmin monimuotoisen työelämän ja yksinyrittäjyyden kipukohdat.
Työantajayrittäjän arki on puolestaan tasapainoilua, että onko tarjoilla riittävästi työtä tai onko saatavilla riittävästi työvoimaa. Uudet aloituspaikat ja koulutusalat korkeakouluissa ympäri Suomen ovat myös elinkeinopolitiikkaa. Niillä varmistetaan osaltaan osaavan työvoiman tarjontaa yrityksille.
Kun yrittäjä voi hyvin, se heijastuu positiivisesti yritykseen. Yrittäjän hyvinvointi ja jaksaminen ovat asioita, joiden tukemiseen tarvitaan monen toimijan yhteistyötä. Konkurssin tehneen yrittäjän uutta alkua on helpotettava. Meidän pitää myös varmistaa, etteivät koronan synnyttämät yritysten maksuvaikeudet johda syvempiin ongelmiin ja maksuhäiriömerkintöihin.
Yrittäjyyteen kannustavassa yhteiskunnassa julkisen hallinnon on oltava yrittäjyyttä tukevaa ja palvelevaa, ei kokemus taakasta. Kynnys ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen on asetettava mahdollisimman matalalle. Verotuksella on kannustettava yrittäjien investointihalukkuuteen ja riskin ottamiseen sekä järkevään varautumiseen.
Hyvää yrittäjyyden edistämistä on huolehtia siitä, että toteutuu reilu kilpailu, alalle tulon kynnys on matala ja pienetkin voivat menestyä. Tässä esimerkiksi julkisilla hankinnoilla on iso merkitys.
Koronakevät muistutti meille omavaraisuuden ja huoltovarmuuden merkityksestä. Se on ylpeyttä puhtaasta suomalaisesta ruuasta ja energiasta, mutta se on myös suomalaisesta yrittäjyydestä välittämistä laajasti ymmärrettynä. Yritysten menestykseen voi vaikuttaa meistä jokainen; osta paikallista, suosi suomalaista.
